Suomen kouluja uhkaa opettajapula lähitulevaisuudessa, kun ikääntynyt opettajakunta alkaa siirtyä eläkkeelle, tähdentää opetusalan ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Marja-Leena Isomursu. Erityisopettajista on hänen mukaansa vaikea pula jo nyt.
-Vielä tällä hetkellä ei ole puutetta muista kuin erityisopettajista. Se on kuitenkin tulossa suurten ikäluokkien lähtiessä eläkkeelle, jos mitään ei tehdä, Isomursu painottaa.
Yleissivistävällä puolella on uhkaamassa pula "kansankynttilöistä" etenkin matematiikan ja kielien opetuksessa. Erityisopettajien puuttumisesta jo nyt kertoo Isomursun mukaan se, että tätä työtä tekevistä noin kolmannes on epäpäteviä.
-Myös erityisoppilaiden opetus yleisopetuksen ryhmissä on lisääntynyt huolestuttavan paljon. Tällä erää kolmasosa niistä, joiden osalta on tehty erityisopetuspäätös, ovat lopulta kuitenkin mukana yleisopetusryhmässä.
Pulmien taustalla vaikuttaa Isomursun mukaan se, että yhä suurempi osa opettajiksi koulutetuista päätyy lopulta johonkin muuhun ammattiin. Muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 12 prosenttia valmistuvista opettajista lähti muille aloille. -Syyt tähän ovat palkkaus ja työn raskaus. Jaksamistutkimuksissa opettajat ovat kysyneet, miksi tapella pienellä palkalla yläasteen porukan kanssa, kun muualla saa paljon vähemmällä vaivalla parempaa palkkaa.
"Uhkaa Suomen kilpailukykyä"
Opettajien järjestö ei ole huolensa kanssa yksin. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja professori Kalevi Olin (sd.) arvioi äskettäin, että maamme peruskouluja, lukioita ja ammattikouluja uhkaa vakava ja vaikea opettajapula. Olin varoitti, että tästä on muodostumassa vaikea kehä, joka heikentää maamme talouden kansainvälistä kilpailukykyä. Suomen koululaitos ja oppilaiden osaaminen ovat tähän asti sijoittuneet kansainvälisissä vertailuissa maailman huipulle. Olinin mukaan pian on kuitenkin vaarana tilanne, jossa lasten ja nuorten oikeus pätevän opettajan ohjaukseen ja oppimiseen uhkaa jäädä toteutumatta. Aivan kaikilla aloilla opettajapulaa ei sentään pelätä: historian ja yhteiskuntaopin opettajia uskotaan riittävän jatkossakin. Haja-asutusalueilla opettajien tarvetta vähentää yhä jatkuva poismuutto. Isomursun mukaan riskialueita opetuksessa ovat tulevaisuudessa pääkaupunkiseutu ja muut isot kaupungit. -Esimerkiksi Helsinki on jo yrittänytkin kehitellä kaikenlaista, millä saisi opettajat tulemaan pääkaupunkiin, OAJ:n erityisasiantuntija kertoo.
Ylimääräisiä koulututetaan jatkuvasti
Opettajapulaa on Isomursun mukaan jo yritetty ehkäistä ennalta. Opettajien koulutuksen laajentamisohjelmassa on vuosina 2001-2003 koulittu 3000 ylimääräistä opettajaa. Saman verran ylimääräisiä opettajia on määrä kouluttaa myös seuraavana kolmivuotiskautena.
-Pääpaino ylimääräisissä koulutettavissa on niissä, joiden opinnot ovat jääneet hieman kesken. Näin koulutetaan melkein valmiita valmiiksi. Pelkkä kouluttaminen ei kuitenkaan välttämättä riitä, jos uudet opettajat hakeutuvat yhä yleisemmin muille aloille. Isomursun mukaan opettajan työn houkuttavuuteen vaikuttaa muun muassa se, miten opettajat saavat käyttöönsä määrärahoja.
-Nyt sosiaalipuolen ja opetusalan välillä on koko ajan hirveä taistelu määrärahoista. Varsinkin lama-aikana opetukseen tuli pahoja leikkauksia, joiden seurauksena muun muassa koululaisten ryhmäkoot kasvoivat.
Siitä, onko opetusala sittemmin saanut takaisin laman aikana leikattuja voimavarojaan, on Isomursun mukaan eriäviä mielipiteitä.
-Esimerkiksi opetushallituksen entinen pääjohtaja Jukka Sarjala suomi tiukin sanoin väitettä, jonka mukaan opetusala olisi saanut takaisin lama-aikana leikatut resurssit, OAJ:n erityisasiantuntija muistuttaa.
(MTV3-STT)