Ennen kevään vaaleja yhdeksi keskeiseksi puheenaiheeksi nousi erityisesti vanhustenhoidon hoitajamitoitus. Nyt omalle alalleen vaatii sitovaa mitoitusta Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
Kouluihin on liiton mukaan saatava lain turvaama opettajamitoitus. Alkuopetuksessa suhdeluvun tulisi olla yksi opettaja 18:aa oppilasta kohti ja kolmannelta luokalta lähtien yksi opettaja 20:tä oppilasta kohti, OAJ ehdottaa.
Uudistus voitaisiin toteuttaa 13 miljoonalla eurolla, liitto laskee. Mitoituksen tarvetta perustellaan esimerkiksi koulujen turvallisuuden ja oppimista edistävän vuorovaikutuksen lisäämisellä.
Oppivelvollisuus ei saa päättyä kesken tutkinnon
Oppivelvollisuusikää tulisi liiton mielestä nostaa hallituksen kaavailemasta 18 ikävuodesta. Nosto 19 ikävuoteen takaisi OAJ:n mukaan sen, että oppivelvollisuus ei pääty lukio- tai ammattikoulututkinnon ollessa vielä kesken.
Oppivelvollisuuden pidentämisen valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hänen mukaansa toteutuksessa voisi jopa ottaa mallia 1970-luvun peruskouluun siirtymisestä.
– Siirtyminen peruskouluun aloitettiin pohjoisesta ja se tapahtui usean vuoden aikana. Voisiko oppivelvollisuusuudistus alkaa etelästä ja edetä pohjoiseen? Luukkainen aprikoi tiedotteessa.
Opettajan lähtöpalkka hilattava yli 3 000 euron
OAJ esitteli syksyn liittokierrokseen ja opetusalan tulevaisuuteen liittyviä tavoitteitaan tänään medialle Helsingissä. Alan vetovoimaa tulee Luukkaisen mielestä lisätä aloituspalkkoja korottamalla.
Liiton tavoitteena on usean vuoden palkkaohjelma, jonka jälkeen aloittavan, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen opettajan lähtöpalkka on noussut yli 3 000 euroon.
Nyt esimerkiksi luokanopettajan vähimmäispalkkataso on noin 2 661 euroa ja peruskoulun aineenopettajan 2 873 euroa kuukaudessa, liitto laskee.
– Opettajan ammatti on yhä suosittu. Opettajankoulutuksen hakijamäärien lasku kertoo kuitenkin opetus- ja kasvatustyön vetovoiman heikkenemisestä. Osaltaan kehityskulku kielii siitä, etteivät alan palkkaustaso, työolosuhteet eikä opettajan urakehitys enää houkuta nuoria entiseen tapaan, Luukkainen arvioi.
Syksyn liittokierroksesta ennakoidaan yleisesti hankalaa, sillä työntekijä- ja työnantajaosapuolten välejä hiertää esimerkiksi kilpailukykysopimuksen tuoman työajanpidennyksen kohtalo.
Naisvaltainen opetusala on muun julkisen sektorin rinnalla lunastanut osansa kiky-sopimuksesta, joka paitsi lisäsi työaikaa myös leikkasi määräaikaisesti lomarahoja, Luukkainen sanoo.
– Lähestyvällä neuvottelukierroksella haluamme kompensaation kikystä. On tarvetta tarkastella sekä työaikoja että palkkausta, hän linjaa.
Lisäksi OAJ haluaa esimerkiksi, että varhaiskasvatuksen opettajat siirretään opetusalan sopimuksiin.