Sunnuntainen myrsky laittoi Helsingin helmikuisen sade-ennätyksen uusiksi.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen kertoo, että Helsingin Kaisaniemessä satoi sunnuntaina 33,9 millimetriä vettä. Se on suurin määrä, mitä kyseisellä mittausasemalla on kirjattu vuorokauden aikana helmikuussa.
Viimeisin helmikuun päiväkohtainen vesisade-ennätys on vuodelta 1891. Jokinen kuitenkin huomauttaa, että silloin mitattu 29,5 millimetriä ei välttämättä ole täysin tarkka.
– Mittaustapaa on muutettu 1900-luvun alusta, joten siinä on pientä epävarmuutta.
Vuonna 1918 helmikuussa mitattiin vuorokauden aikana 21,2 millimetriä vesisadetta.
Myrskyvedet selittävät
Sunnuntaina Suomen läpi pyyhkäisi Euroopassakin tuhoja aiheuttanut Dennis-myrsky, joka toi runsaasti vesisadetta.
– Siellä on satanut aika yhtänäisesti pitkin päivää. Sunnuntaina alkuillasta vettä on tullut reippaasti, sitten vähän heikommin ja taas reippaammin.
Jokisen mukaan suurta sademäärää selittää osaltaan myös se, että on ollut lauhaa.
– Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän siihen mahtuu kosteutta.
Etelässä tulvii
Rankkojen vesisateiden vuoksi etelässä joet tulvivat. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuutila julkaisi paljon puhuvan videon Vantaanjoesta Twitterissä.
– Vanhankaupunginkoskella juuri nyt 120 m3/s. Fosforia menee Itämereen päivässä arviolta 2 tonnia.
Tulvahuippu laskemaan päin
Jokien vedenkorkeudet ovat laskemaan päin, kertoi johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) STT:lle. Vehviläisen mukaan pahin tulvahuippu jäi eiliselle eikä ennätyksiä ole enää viime yönä hätyytelty.
STT kertoo, että Vantaanjoen, Perniönjoen ja Keravanjoen pinnat ovat yhä korkealla, mutta tilanne helpottaa sateiden väistyessä. Kokemäenjoen pinta pysynee korkealla vielä pitkään, Vehviläinen arvioi STT:lle
Ilmatieteen laitos varoittaa tulvavesistä Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, jossa tulvavedet ovat paikoin katkoneet teitä.