Nyt on kesäretkellä mittaa! 3500 kilometriä museotraktorilla Itävallasta Suomeen ja takaisin – eikä pyllykään puudu

Ja nyt tämä letka puksuttelee Helsingissä, hienolla Kuusisaaren rantareitillä, matkalla Itävallan suurlähetystöön.

Suurlähettiläs haluaa onnitella poysdorfilaisia heidän saavutuksestaan, joka on 3500 kilometriä avonaisilla museotraktoreilla halki Euroopan, Poysdorfista Helsinkiin ja takaisin. Ja miksi moinen neljän viikon urakka?

– Koska tämä on niin mahtavaa. Kun ajaa tällaisella, niin on aikaa katsella maita ja mantuja. Ihmiset vilkuttelevat ja he seisovat tien varressa kameroineen, niin kuin te nyt, nauraa Manfred Parisch, Poysdorfin museoajoneuvokerhon puheenjohtaja.

Joka päivä öljytään

– Joskus voi mennä vesipumppu, toisinaan taas tuulettimen hihna, mutta se on kaikki pientä. Nämä ovat niin yksinkertaisia laitteita ja katsos tätä, sanoo Manfred ja avaa Steyrin konepellin.

– Ajamme joka päivä korkeintaan 150 kilometriä, eikä sitäkään yhteen pötköön. Pissataukoja on tiuhaan ja moottori öljytään joka päivä tuosta, tuosta, tuosta ja tuosta, kertoo Manfred ja huitoo Steyrinsä moottoritilassa.

Steyrissä on kaksi sylinteriä ja 26 hevosvoimaa. Täytyy rakastaa traktoreita, että lähtee Euroopan kiertueelle ajoneuvolla, joka on vuodelta 1949.

Puutuuko pylly?

– Ei puudu, vakuuttaa Hannelore Parisch, Manfredin vaimo.

Hän matkustaa koko tuon 3500 kilometrin matkan rengin jakkaralla, joka sojottaa kuljettajan takana metallisen vipuvarren päässä. Traktoriletkan matkanopeus on noin 30 kilometriä ja jokainen töyssy tuntuu takapuolessa avonaisen Steyrin kyydissä.

– Mutta katso, rengin jakkarassa on hyvä jousi ja välillä nostan jalat kohti taivasta, katsos näin, sanoo Hannelore ja demonstroi koipien oikomista.

Traktoreilla on ikää 60 vuotta ja suunnilleen saman ikäisiä ovat Poysdorfin traktoriharrastajat. Mutta heidän innostuksensa saa heidät vaikuttamaan nuoremmilta. Kaiken lisäksi heillä on tehtävä.

– Mainostamme maakuntamme viinejä. Poysdorfin ympäristössä tehdään loistavia viinejä ja kerromme niistä ihmisille, joita matkamme aikana tapaamme, sanoo Manfred ja kaivaa näytille pullon sikäläistä Taubenschuss-viiniä.

Sitten seurueella onkin jo kiire. Itävallan Suomen suurlähettiläs odottaa ja illaksi pitää vielä ehtiä seuraavalle leirintäalueelle. Siellä on hyvä maistella oman kylän viiniä, mutta kohtuullisesti, sillä kotiin on vielä puolitoista viikkoa kestävä ajorupeama.