Nuorten väkivalta on raaistunut ja pahoinpitelyistä tehtyjen rikosilmoitusten määrä on lisääntynyt valtakunnallisesti viime vuosina. Myös entistä nuoremmat käyttävät väkivaltaa.
Valtakunnallisten tilastojen mukaan alaikäisen pahoinpitelystä tehtiin poliisille viisi vuotta sitten yli 2000 rikosilmoitusta vuodessa.
Seuraavina vuosina ne vähenivät, mutta nyt määrät ovat taas kasvussa. Viime vuonna alaikäisiä lapsia epäiltiin yli 2200:sta pahoinpitelystä vuodessa.
– Jonkun verran pahoinpitelyt ovat lisääntyneet, viime vuosi oli erityisen paha. Väkivaltaa tapahtuu myös koulupäivien aikana ja se näyttäytyi varsinkin viime vuonna. Kouluissa tai koulumatkoilla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä oli viime vuonna selkeästi korkeampi kuin sitä edellisenä vuonna, rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen Oulun poliisin nuorisorikosryhmästä kertoo.
Korhosen mukaan poliisi saa jatkuvasti ilmoituksia kouluväkivallasta, vaikka selvästi suurin osa nuorten tekemistä pahoinpitelyistä tapahtuu vapaa-ajalla.
Pahoinpitelyt selvää hakkaamista ja potkimistakin
Poliisissa on myös huomattu, että entistä nuoremmat käyttävät väkivaltaa.
Helsingissä poliisi tiedotti syyskuun alussa tapauksesta, jossa alaikäistä poikaa vesikidutettiin julmalla tavalla. Täysin poikkeuksellisessa rikoksessa on epäiltynä useita alaikäisiä, joista yksi on vielä alle 15-vuotias. Vain yksi jutun epäillyistä on täysi-ikäinen.
– Se yllättää miten todellista väkivaltaa jo alle 15-vuotiaat käyttävät. Ne pahoinpitelyt eivät ole mitään avokämmenellä läpsimistä, vaan ihan selkeästi hakkaamista ja joskus jopa potkimista, Korhonen kertoo.
Korhosen mukaan poliisille ilmoitetaan yhä useammin väkivallanteoista, joissa epäilty tekijä on vasta alle 15-vuotias.
– Kun näitä tämän tyyppisiä juttuja tulee paljon, niin sitä miettii onko ihmisten ilmoitusaktiivisuus lisääntynyt, hän pohtii.
Uhrina usein alaikäinen
Nuoret kohdistavat eniten väkivaltaa juuri toisiin nuoriin.
– Yleensä jos ajatellaan nuorten tekemiä pahoinpitelyjä, törkeitä pahoinpitelyjä, ryöstöjä, niin aika monesti myös uhri on alaikäinen, rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmästä kertoo.
– Aika usein on myös niin, että epäilty on tai on ollut lastenkodin asukas, tai sitten hän on hatkalainen, hän jatkaa.
Hatkalaiset, eli lastensuojeluyksiköstä kuten lastenkodista, karanneet nuoret työllistävät erittäin paljon viranomaisia. Esimerkiksi Helsingin poliisi on tänä vuonna saanut jo noin 600 etsintäkuulutusta Helsingin lastenkodeista hatkassa olevista alaikäisistä lapsista.
Forssin mukaan näyttääkin siltä, että lapsia ei pystytä väkisin pitämään sisällä lastensuojelulaitoksissa, jos he eivät siellä halua olla. Vankilakaan ei ole oikea paikka lapsille.
– Meidän toimenpiteillä on saatu lapsi pysymään lastensuojelulaitoksessa esimerkiksi siten, että hänet määrätään matkustuskieltoon. Tällöin pelotteena on matkustuskiellon tiukentaminen, pidättäminen ja vangitseminen, Forss kertoo.
– Lastensuojelulain mukaisissa rajoitustoimenpiteissä ei tällaista pelotetta ole ja sen takia ne eivät lapsia lähtökohtaisesti hetkauta. Asia tulisi kuitenkin hoitaa sosiaalipuolen lainsäädännön ja toimivaltuuksien avulla kuntoon, hän sanoo.
Näpistyksiä tehdään eniten
Oulun seudulla on havaittu ikävänä piirteenä se, että kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret ovat väkivaltaisempia ohjaajiaan kohtaan kuin aiemmin.
– Valitettavasti viime vuosien aikana sijoitusnuorten ohjaajiin kohdistamat väkivallanteot ovat lisääntyneet ihan selvästi. Nämä pahoinpitelyt tapahtuvat sijoituspaikoissa, Korhonen kertoo.
Väkivaltarikoksia huomattavasti enemmän nuoret syyllistyvät kuitenkin näpistyksiin.
Esimerkiksi nuoren tekemästä näpistyksestä tehtiin Suomessa viime vuonna yli 5300 rikosilmoitusta.
Viisi vuotta sitten tilanne oli vielä pahempi, koska silloin rikosilmoituksia näpistyksestä kirjattiin yli 6600. Parina viime vuonna luvut ovat olleet taas nousemaan päin.
Tyypillisiä nuorten tekemiä rikoksia ovat myös varkaudet, vahingonteot ja alkoholirikokset.
Ryöstöjä pienten saaliiden tähden
Nuorten tekemistä ryöstöistä kirjataan vuosittain noin parisataa rikosilmoitusta. Toissa vuonna ilmoituksia tehtiin lähes 250, viime vuonna hieman alle 200.
Suurin osa alaikäisten ryöstörikoksista tapahtuu Helsingin seudulla.
– Alaikäisten ryöstörikokset ovat tietyllä tapaa Helsingin ongelma. Tyypillistä näille rikoksille on, että ryöstetyt summat ovat hyvin pieniä, eli tavallaan väkivalta ja teon vakavuus eivät ole missään suhteessa siihen hyötyyn mitä saadaan, Forss kertoo.
– Jos ajatellaan, että joku hakataan ja ryöstetään sen takia, että saadaan vaikka kymmenen euroa tai joku puhelin, niin se ei ole hirveän järkevää, hän jatkaa.
Forssin mukaan nuorten väkivaltarikokset ovat kuitenkin Helsingissä vähenemään päin, vaikka valtakunnallisissa tilastoissa pahoinpitelyjen määrät ovatkin lisääntyneet viime vuosina.