Kuntavaalikampanjointi on vilkastunut, kun ennakkoäänestyksen alkaminen lähenee. Vaalikentillä huolettaa erityisesti nuorten alhainen äänestysinto. Viime kuntavaaleissa alle 25-vuotiaista äänesti vain joka kolmas.
Jos nuorten osallistuminen jää kovin alhaiseksi, edustuksellinen demokratia ei voi toimia.
– Jos nuoret äänestävät vähän, nuoria ehdokkaita on vähän ja nuoria tulee valituksi vähän, niin totta kai sillä on vaikutusta politiikan sisältöön ja sitä kautta suomalaiseen demokratiaan, sanoo kieli-, demokratia-, ja perusoikeuasioiden yksikön johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä.
Suurpään mukaan nuorten aktiivisuus kuntavaaleissa korreloi yleisen äänestysaktiivisuuden kanssa: presidentinvaalit ja eduskuntavaalit kiinnostavat kunta- ja europarlamenttivaaleja enemmän.
– Voi olla, että se on siinä järjestyksessä, mikä on helpoin hahmottaa, että mistä näissä vaaleissa on kysymys, Suurpää sanoo.
Kunnallinen hallinto ei välttämättä näyttäydy innostavalta ja nuoret valitsevat muita vaikuttamisen keinoja.
– Suomalaisessa järjestelmässä se on viime kädessä puolueiden ja ja ehdolla olevien asia pyrkimään asiana sillä tavalla, että äänestäminen nähdään myönteisenä asiana ja löydetään hyviä vaihtoehtoja sieltä valittavien joukossa, Suurpää toteaa.
Nuorten äänestämättömyyteen vaikuttavat tutkimusten mukaan monet tekijät, kuten nuorten ikäjakauma ja yksilön sosioekonominen asema: mitä korkeampi on yksilön koulutus- ja tulo- ja varallisuustaso, sitä aktiivisemmin hän äänestää.