Suomalaisnuorten usko koulutuksen merkitykseen on vahvaa, ilmenee vuoden 2017 Nuorisobarometristä.
Tutkimukseen osallistuneista 15–29-vuotiaista nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret myös suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen, sekä arvostavat yleissivistystä.
Valtaosalla nuorista on myönteisiä kokemuksia peruskoulun ilmapiiristä ja koulun ihmissuhteista. Vastaajista 82 prosenttia oli ainakin jokseenkin samaa mieltä siitä, että koulunkäynti oli mukavaa ja että opettajat olivat kannustavia ja oikeudenmukaisia. Vielä useampi kertoi saaneensa koulussa helposti ystäviä.
Sen sijaan koulua koskevien päätösten teossa nuoret kokivat tulleensa huonommin huomioiduiksi. Puolet vastanneista sanoi, ettei peruskoulun oppilaiden mielipiteitä ole otettu hyvin huomioon koulun kehittämisessä.
Opinpolku voi katketa rahanpuutteeseen tai pitkiin koulumatkoihin
Jatko-opinnoista päätetään barometrin mukaan yleisimmin 15-vuotiaana. Selvästi tärkein koulutusvalinnan peruste on nuorten mukaan oma kiinnostus. Melko tärkeitä nuorille ovat koulutuspolkua valitessa myös oma kunnianhimo, työllistyminen ja hyvä palkka.
Suurin osa barometrin vastaajista kertoi opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa. Jonkin tutkintoon johtavan koulutuksen kesken oli joskus jättänyt 17 prosenttia vastanneista. Ylivoimaisesti yleisin keskeyttämisen syy on väärän alan valinta.
Barometrista ilmenee, että myös taloudellinen tilanne ja asuinpaikka vaikuttavat koulutuksen keskeyttämiseen. Kymmenen prosenttia keskeyttäneistä kertoi rahanpuutteen ja seitsemän prosenttia pitkän koulumatkan vaikuttaneen keskeyttämiseen erittäin tai melko paljon.