Suomalaisnuorten usko koulutuksen merkitykseen on vahvaa, ilmenee vuoden 2017 Nuorisobarometristä.
Tutkimukseen osallistuneista 15–29-vuotiaista nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret myös suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen, sekä arvostavat yleissivistystä.
Valtaosalla nuorista on myönteisiä kokemuksia peruskoulun ilmapiiristä ja koulun ihmissuhteista. Vastaajista 82 prosenttia oli ainakin jokseenkin samaa mieltä siitä, että koulunkäynti oli mukavaa ja että opettajat olivat kannustavia ja oikeudenmukaisia. Vielä useampi kertoi saaneensa koulussa helposti ystäviä.
Sen sijaan koulua koskevien päätösten teossa nuoret kokivat tulleensa huonommin huomioiduiksi. Puolet vastanneista sanoi, ettei peruskoulun oppilaiden mielipiteitä ole otettu hyvin huomioon koulun kehittämisessä.
Opinpolku voi katketa rahanpuutteeseen tai pitkiin koulumatkoihin
Jatko-opinnoista päätetään barometrin mukaan yleisimmin 15-vuotiaana. Selvästi tärkein koulutusvalinnan peruste on nuorten mukaan oma kiinnostus. Melko tärkeitä nuorille ovat koulutuspolkua valitessa myös oma kunnianhimo, työllistyminen ja hyvä palkka.
Suurin osa barometrin vastaajista kertoi opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa. Jonkin tutkintoon johtavan koulutuksen kesken oli joskus jättänyt 17 prosenttia vastanneista. Ylivoimaisesti yleisin keskeyttämisen syy on väärän alan valinta.
Barometrista ilmenee, että myös taloudellinen tilanne ja asuinpaikka vaikuttavat koulutuksen keskeyttämiseen. Kymmenen prosenttia keskeyttäneistä kertoi rahanpuutteen ja seitsemän prosenttia pitkän koulumatkan vaikuttaneen keskeyttämiseen erittäin tai melko paljon.
Jatkokoulutuksetta jääneet eivät koe saaneensa tietoa ja tukea
Kokonaan jatkokoulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret kokevat saaneensa vain vähän tietoa koulutusvaihtoehdoista. Heistä varsinkin pojat eivät juuri koe saaneensa tietoa työvoimatoimistoista, oppilaanohjaajilta, opettajilta, harrastusten ohjaajilta tai nuorisotyöntekijöiltä.
Keskeyttämisen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten keskeyttämisen syynä korostuu opintoihin saadun tuen puute, barometrissa todetaan.
Vuoden 2017 Nuorisobarometrissa selvitettiin nuorten arvoja ja asenteita osaamisesta ja koulutuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 902 15–29-vuotiasta nuorta.
Osaamista ja koulutusta koskevia teemoja käsiteltiin Nuorisobarometrissa viimeksi vuonna 2008.
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu Suomessa asuvien nuorten arvoja, hyvinvointia ja arkea käsittelevä tutkimussarja.