Nuoret tutkijat hautaisivat erillissota-termin

- Tutkimukset ovat osoittaneet Suomen olleen täysin riippuvainen Saksasta sotilaallisesti ja taloudellisesti. Suomi oli Saksan tärkein liittolainen sen itäsodassa. Siksi se rahoitti Suomen sodankäyntiä, painotti professori Henrik Meinander.

Professori Ohto Manninen taas katsoi, että Suomen pyrkimyksenä oli erillissota. Hän myös muistutti, että Neuvostoliitto olisi halunnut tehdä Suomen kanssa erillisrauhan jo talvella 1944. Poliittisista syistä Neuvostoliitto oli valmis irrottamaan Suomen sodasta, Manninen lisäsi.

Jatkosodan lisäksi kahdeksannessa presidenttifoorumissa eri alojen asiantuntijat keskustelivat vuoden 1918 sisällissodasta. Presidentti Tarja Halonen oli valinnut tämänkertaisen foorumin otsikoksi Suomen historian vaietut vuodet.

- Tutkimusaiheina ne eivät ole olleet vaiettuja, mutta vallitseva käsitys on eri vuosikymmeninä aika lailla vaihdellut, presidentti totesi avatessaan tapahtuman presidentinlinnan valtiosalissa.

"Termi ei avaudu meille eikä ulkomaalaisille"

Erillissota-soppaan pisti presidenttikin lusikkansa vuonna 2005 Ranskassa pitämässään puheessa. Asiantuntijoiden tarkastamassa puheessa Halonen sanoi toisen maailmansodan merkinneen Suomelle erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan.

- Kritiikkiä tuli vähän kotoa ja enemmänkin ulkomailta. Minusta puhe kuitenkin kuvasi ja kuvaa vieläkin suomalaisten tuntoja asiasta, presidentti sanoi.

Professori Henrik Meinanderin mielestä väittely erillissodasta on tänä päivänä lähinnä poliittinen kysymys.

-On totta, että Suomella oli omat päämääränsä, mutta niin oli myös muun muassa Italialla ja Vichyn Ranskallakin, Meinander huomautti.

Tänä syksynä Suomen ja natsi-Saksan turvallisuuspoliisien yhteistyöstä vuosina 1933-1944 väitellyt Oula Silvennoinen asettui Meinanderin linjoille.

- Kannattaako meidän käyttää erillissota-termiä, kun se ei oikein avaudu meille suomalaisille, ulkomaalaisista puhumattakaan, hän sanoi.

"Pikkuvaltiorealismia"

Suomen poliittis-sotilaallinen johto oli Silvennoisen mukaan hyvin perillä siitä, että Saksa halusi hävittää Neuvostoliiton täydellisesti ja lopullisesti.

- Myös Suomen näkökulmasta tämä oli kaikkein toivottavin lopputulos. Neuvostoliiton tuhoaminen ratkaisisi yhdellä iskulla Suomen turvallisuusongelman, Silvennoinen totesi.

Suomen käymä sota sai käytännössä rajoitetun luonteen. Toimia ei Silvennoisen mukaan kuitenkaan rajoittanut periaatepäätös oman sodan käymisestä rajoitettujen tavoitteiden puolesta ja erillään Saksan sotatoimista, vaan Suomi halusi välttää tappioita ja ulkopoliittisesti ei-toivottavia seurauksia.

-Tämä oli pikkuvaltiorealismia sodan ajan olosuhteisiin sovellettuna, hän painotti.

(MTV3-STT)