Tänä syksynä paljon keskustelua herättänyt erillissota-termin käyttö jatkosodan yhteydessä kirvoitti kielenkannat myös presidenttifoorumissa keskiviikkona. Nuorempi tutkijakaarti olisi jo valmis hautaamaan käsityksen, jonka mukaan Suomi kävi Saksan rinnalla pelkästään omaa sotaansa omin tavoittein.
- Tutkimukset ovat osoittaneet Suomen olleen täysin riippuvainen Saksasta sotilaallisesti ja taloudellisesti. Suomi oli Saksan tärkein liittolainen sen itäsodassa. Siksi se rahoitti Suomen sodankäyntiä, painotti professori Henrik Meinander.
Professori Ohto Manninen taas katsoi, että Suomen pyrkimyksenä oli erillissota. Hän myös muistutti, että Neuvostoliitto olisi halunnut tehdä Suomen kanssa erillisrauhan jo talvella 1944. Poliittisista syistä Neuvostoliitto oli valmis irrottamaan Suomen sodasta, Manninen lisäsi.
Jatkosodan lisäksi kahdeksannessa presidenttifoorumissa eri alojen asiantuntijat keskustelivat vuoden 1918 sisällissodasta. Presidentti Tarja Halonen oli valinnut tämänkertaisen foorumin otsikoksi Suomen historian vaietut vuodet.
- Tutkimusaiheina ne eivät ole olleet vaiettuja, mutta vallitseva käsitys on eri vuosikymmeninä aika lailla vaihdellut, presidentti totesi avatessaan tapahtuman presidentinlinnan valtiosalissa.
"Termi ei avaudu meille eikä ulkomaalaisille"
Erillissota-soppaan pisti presidenttikin lusikkansa vuonna 2005 Ranskassa pitämässään puheessa. Asiantuntijoiden tarkastamassa puheessa Halonen sanoi toisen maailmansodan merkinneen Suomelle erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan.
- Kritiikkiä tuli vähän kotoa ja enemmänkin ulkomailta. Minusta puhe kuitenkin kuvasi ja kuvaa vieläkin suomalaisten tuntoja asiasta, presidentti sanoi.