Nuoret miettivät asiantuntijoiden mukaan kuluttamisen ja sijoittamisen vaikutuksia vastuullisemmin kuin vanhemmat ihmiset. Nuorten sijoittamiseen vaikuttavat myös internet ja sosiaalinen media, joissa esimerkiksi erilaiset vaikuttajat, podcastit ja blogit ovat tuoneet esille sijoittamista nuorten kielellä.
Säästöpankin pääekonomistin Henna Mikkosen mukaan ihmiset ilmaisevat kuluttamisellaan omia arvojaan ja omien arvojen mukainen kuluttaminen lisää hyvinvointia. Erityisesti nuoret haluavat olla vastuullisia ja ohjata sijoituksia tiettyyn kohteeseen. Sijoittaminen voi siis toimia myös herätteenä yhteiskunnallisissa asioissa.
– Yksi sijoittamisen hyvä puoli on, että ollaan vähän eri tavalla kiinnostuneita taloudesta ja yhteiskunnasta. Jos on rahat kiinni yrityksessä, kiinnostaa, miksi ja mihin yritykset tekevät investointeja, Mikkonen selittää.
Myös ihmisiä raha-asioissa ja velkaongelmien hoidossa auttavan Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen näkee sijoittamisen keinona vaikuttaa.
– Esimerkiksi pankit eivät enää välttämättä rahoita sellaista toimintaa, jolla on iso hiilijalanjälki. Näin ohjataan toimintaa kestävämpään suuntaan ympäristön näkökulmasta.
Mielikuva sijoittamisesta varakkaiden ihmisten harrastuksena on murtumassa. Takuusäätiönkin tapahtumalistalla on paneelikeskustelu, jossa pohditaan, pitäisikö pienituloistenkin varautua tulevaisuuteen sijoittamalla.
Lue myös: Suomalaiset säästivät koronavuonna ja ottivat lisää velkaa – rahaa jäi sukan varteen eniten sitten 90-luvun
Sosiaalinen media vaikuttaa sijoituskäyttäytymiseen
Sosiaalinen media on ollut osaltaan vaikuttamassa nuorten kiinnostukseen sijoittaa. Mikkosen mukaan myönteistä on se, että sosiaalisessa mediassa käydään keskustelua sijoittamisesta nuorten omalla kielellä. Perinteiset sijoitustoimijat kuten pankit ovat vasta nyt alkaneet olla somessa entistä enemmän mukana.
– Se, että nuoret puhuvat nuorille, uppoaa parhaiten, Mikkonen sanoo.
Somevaikuttajilla on merkitystä nuorten sijoittamiseen. Esimerkiksi Mimmit sijoittaa eli Pia-Maria Nickström ja Hanna Tikander puhuvat suositussa podcastissaan paljon rahasta, sijoittamisesta sekä säästämisestä. Mikkosen mukaan on virkistävää, että he tuovat sijoitusasioita kansankielelle ja rikkovat kuvaa sijoittajista harmaina pukumiehinä.
– Uudet sijoittajamielikuvat ovat tervetulleita, mutta hekin luovat vain yhden kuvan sijoittamisesta. Jos omat someidolit ovat viimeisen päälle meikattuja ja merkkivaatteet päällä, sieltä voi tulla sellainen viesti, että ollakseni haluttu ihminen minulla pitää olla kaikki samat asiat, Mikkonen kertoo.
Todellisuudessa on tärkeää, että sijoittaminen peilataan nuoren omaan elämäntilanteeseen ja kiinnostuksen kohteisiin sopivaksi.
Mikkonen painottaa lähdekriittisyyttä netistä löytyvän tiedon arvioinnissa. Väärää tietoa ja ylisuuria lupauksia sijoittamisesta löytyy paljon.
– Voi olla ihan oikeaakin tietoa, että minulle on käynyt näin – mutta tällekin henkilölle on voinut tapahtua se yksi onnistuminen miljoonasta. Se ei ole kovin edustava otos siitä, mitä sijoittaminen yleensä on.
Lue myös: Sijoitusguru valaa yhä uskoa bitcoiniin – mahalaskun tehnyt kryptovaluutta voi ennusteen mukaan kivuta jopa puolen miljoonan dollarin arvoiseksi
Paras tulos tulee pitkällä aikavälillä
Mikkosen mukaan sijoittamiseen liittyy jonkin verran epärealistista ajattelua. Ajatus kryptovaluutoista ja niiden nopeista tuotoista kiinnostaa nuoria.
Mikkonen painottaa, että aika on nuorten sijoittamisen tukena. Korkoa korolle -vaikutus pääsee voimiinsa vuosien saatossa. Vaikka tapahtuisi pörssiromahdus, pitkällä tähtäimellä riskit pienenevät, etenkin jos sijoitukset on tehty hajautetusti.
– Viime vuonna tuli kurssilaskun jälkeen paljon nuoria sijoittajia, jotka ovat sen jälkeen eläneet mukavaa kurssinousun aikaa. He eivät ole kokeneet romahdusta, Mikkonen sanoo.
Mikkosen mukaan ensimmäinen romahdus on aina samalla myös ensimmäinen testi omalle käyttäytymiselle. Sijoittaminen vaatii itsetuntemusta, jotta voi rakentaa oman salkun vastaamaan omaa riskinsietokykyä.
Äärimmäinen riskiasetelma on, jos lähtee ottamaan velkaa sijoittamista varten. Ääritilanteessa velat täytyy maksaa takaisin korkoineen, vaikka sijoitusten arvo olisi pudonnut. Sijoittaminen täytyy Mikkosen mukaan tehdä aina oman talouden ehdoilla ja miettiä, millainen kuluttaminen tukee omaa hyvinvointia.
– Pandemian jälkeen nuorten kannattaa pitää mielessä, että ei kannata ylikuluttaa, jotta talous lähtisi elpymään, Mikkonen muistuttaa.
Mikkonen kannustaa kaikkia aloittavia sijoittajia keskustelemaan asiantuntijan kanssa, jotta epärealistiset odotukset ja mahdolliset riskitilanteet saataisiin mahdollisimman vähiin.
Helsingin oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvoja Virva Sirén pitää nuorten sijoittamista myönteisenä ilmiönä.
– Toivon mukaan se menee kuitenkin terveellä pohjalla, ettei lähdetä velkarahalla tai normaalin elämän kustannuksella sijoittamaan.
Sirén lisää, että rahan ja rikastumisen tavoittelusta ei saisi tulla pakkomielle eikä se saisi mennä kaiken edelle, vaan sen pitäisi tapahtua omien varojen puitteissa. Mikäli talouden hallinta kuitenkin menee epätasapainoon, apua kannattaa hakea hyvissä ajoin.
– On tyypillistä ihmisille, että viimeiseen asti yritetään sinnitellä ja tehdä ratkaisuja omin neuvoin, Sirén sanoo.
Taloudenhallinnan peruspalikat kuntoon
Säästöpankin Mikkosen mukaan monissa nuorille suunnatuissa talousaineistoissa hypätään heti puhumaan sijoittamisesta, joka on vain yksi osa nuorten taloudenhallintaa. Ennen sijoittamista on tärkeää ottaa huomioon sijoittamista edeltävät askeleet, kuten budjetointi, tieto omista tuloista sekä siitä, mihin omat rahat menevät.
Lisäksi Mikkonen painottaa, että ennen osakemarkkinoille lähtöä on hyvä olla olemassa säästövara.
– Se voi olla tilillä pahan päivän varalle, jos vaikka pesukone hajoaa. Tällaisten asioiden pitäisi olla ensin kunnossa, ennen kuin aletaan puhumaan pitkäjänteisestä sijoittamisesta.
Mikkonen toivoo, että jokainen sijoittamisesta kiinnostunut olisi yhteydessä johonkin tahoon, joka kertoisi sijoittamisen lainalaisuuksista ja perusasioista. Tämä estää sijoittamisesta tulevia huonoja kokemuksia ja sitä, että ääriliikkeiden myötä koko oma talous lähtisi raiteiltaan.
– Sijoittaminen ei ole rakettitiedettä, mutta tietyt perusasiat olisi hyvä ymmärtää. Sijoitusten hajauttaminen pienentää riskiä ja realistiset odotukset mahdollistavat parhaan lopputuleman, Mikkonen lisää.
Sijoittamisen perusopit kouluissa voisivat lisätä yhdenvertaisuutta
Takuusäätiön Markkasen mukaan nuoret eivät ole talousasioissa lähtökohtaisesti samalla viivalla.
– On perheitä, joissa vanhemmat eivät sijoita tai taloudellinen tilanne ei ole vakaa. Nämä nuoret ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa parempituloisten perheiden nuoriin. On riski, että tämä luo uudenlaisen jakolinjan.
Markkanen ei kuitenkaan halua luoda kuvaa, että sijoittaminen olisi jollain tavalla ongelmallista. Hän tuokin esille ajatuksen, pitäisikö nuorille opettaa vahvemmin sijoittamisesta.
– Sijoittamisen perusoppien opettaminen mahdollistaisi ainakin tiedollisesti ja taidollisesti sijoittamisen kaikille, vaikka perheiden taloustilanteissa olisikin eroja.