Korona ja uusi osaketili tuoneet parisataa tuhatta uutta sijoittajaa – tavikset eivät olekaan enää hiekantuojia, vaan pankkisalien kansankapitalisteja

2:08
Suomalaisten innokkuus sijoittamiseen ja rahastosäästämiseen on lisääntynyt merkittävästi

Suomalaisten innostus osake- ja rahastosijoituksiin on harpannut merkittävästi ylöspäin. Miljoonasalkkuja ei kenenkään tarvitse esitellä, kun keskimääräinen potti on viiden tuhannen euron luokkaa. Erityisesti nuoret ovat lähteneet sijoittajiksi uuden osakesäästötilin ansiosta.

Danske Bankin tuore raportti puhuu jo reippaasti kansankapitalismin uudesta aikakaudesta.

Suomessa avattiin vuoden 2020 alusta uusi osakesäästötili, jossa verotus on perinteistä osakekauppaa lempeämpää. Tilin sisällä tuottoa voi kartuttaa ilman veroja, jotka pitää maksaa vasta, kun lunastaa tuottoa itselleen ulos.

Muutamalla kympillä liikkeelle

Osakesäästötili on ollut suosittu, sen on avannut 151 000 asiakasta, heistä 41 prosenttia alle 30-vuotiaita.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri näkee selvän muutoksen asenteissa.

– Tyypillisesti ajatellaan, että sijoituksia varten tarvitsisi ensin säästää ja sitten aloittaa isommalla summalla. Nuoret aloittavat heti, pienilläkin kuukausierillä. Vaikka olisi opintolainaakin, sijoitetaan muutama kymppi kuukaudessa.

– Tämä on ihan uutta ajattelua, myhäilee Lounasmeri.

Kukaan ei ole enää pankissa hiekantuoja

Danske Bankin tuoreessa raportissa puhutaan jo rehvakkaasti kansankapitalismista. Kun tavalliset palkan- ja eläkkeensaajat sekä opiskelijat tahtovat sijoittajiksi, kukaan ei enää tuo hiekkaa pankkisaleihin.

– Kun keskimääräiset sijoitukset osakesäästötileillä ovat viiden tuhannen euron tasoa, kyllähän tämä kertoo siitä, että sijoittaminen on kaikkien ulottuvilla, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Myös perinteinen osakekauppa on vilkastunut. Pörssiosakkeita omistaa tänään 920 000 suomalaista, heitä tuli viime vuonna 100 000 lisää.

Markkina kiihtyy kuin tauti

Uuden osakesäästötilin lisäksi maailman poikkeustila on vauhdittanut sijoittamista. Markkina on kiihtynyt kuin tauti.

– Koronakin on tuonut uusia asiakkaita. Osalla suomalaisista tilille on jäänyt enemmän rahaa, kun korona on rajoittanut kuluttamista. Tämä mahdollistaa sijoittamisen, Danske Bankin Laine-Tolonen kuvaa.

Hän muistuttaa myös, että sijoittamisen helppous on tuonut digiajan nuoren sukupolven asian äärelle. Verkossa sijoittaminen on helppoa ja nopeaa – ja yhtä lailla sijoitusten seuraaminen.

Niin Lounasmeri kuin Laine-Tolonen muistuttavat, että sijoittaminen myös säästämistä tulevaisuuteen. Jokaisen on toki mietittävä, millaisia riskejä haluaa ottaa. Pankeille asiakkaat ovat bisnestä. Ja jos nimesi paperiin pistät, vastuu on sinun.

Miksei rahasta ja sijoituksista puhuta?

– Kärsivällisyyttä pitää olla. Tulee nousuja ja laskuja, muistuttaa Laine-Tolonen.

Lounasmeri naurahtaa, että suomalaiset ovat kovia rahapelaajia ja siinähän otetaan riskejä.

– Ei kyse ole niinkään riskien pelosta, vaan siitä, onko meillä kärsivällisyyttä vaurastua. Osakesäästämisessä voi edetä hyvin hallituilla riskeillä ilman, että se olisi mitään uhkapeliä.

Pörssisäätiön johtaja toivoo enemmän yhteiskunnallista ja ihan arkipäiväistä keskustelua rahasta.

– Toivon, että ihmiset puhuisivat rohkeammin keskenään oman talouden hallinnasta; säästämisestä ja sijoittamisesta.

Nuoriso sijoittaa Amerikkaan

Danske Bankin raportti kertoo myös sen, että suomalaisten sijoituksista 20 prosenttia suuntautuu ulkomaisiin yrityksiin. Tämä on merkittävästi enemmän kuin vaikkapa Ruotsissa ja Norjassa. Suosituin kohteemme on Yhdysvallat.

Suurin syy on se, että kotimainen salkkutarjonta on yhä tietyllä tavalla "vanhanaikainen", isoja teollisuusyrityksiä. Nuori polvi sijoittaa mieluummin  moderniin digibisnekseen.

– Yhdysvalloista haetaan vaikkapa uuden teknologian yrityksiä, joita ei meillä ole tarjolla, kuvaa Danske Bankin Riikka Laine-Tolonen.

– On totta, että meillä on paljon aika paljon teollisuusyrityksiä, jotka eivät ole kuluttajille niin tuttuja. Vaikkapa Ruotsista löytyy paljon enemmän kuluttajabisnestä, joka houkuttelee sijoittamaan, kertoo puolestaan Pörssisäätiön Sari Lounasmeri.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja