Nousiaisella on jännittämistä lahden molemmin puolin

Miika Nousiaisella on nostetta. Uusi romaani ilmestyi viime viikolla, ja tällä viikolla julkaistaan esikoinen Ruotsissa. Molemmista on suunnitteilla myös elokuva.

Miika Nousiainen (s. 1973) on noussut parissa vuodessa yhdeksi Suomen kiinnostavimmista kirjailijoista. Hänen esikoisensa, Vadelmavenepakolainen, oli vuoden 2007 arvostelumenetys. Vielä viime vuonna se oli yksi kirjastojen kysytyimpiä kirjoja. Ruotsissa kirja ilmestyy tänään nimellä Hallonbåtsflyktingen. Uusin romaani, Maaninkavaara, ilmestyi suomeksi viime viikolla.

”Eihän kukaan halua ruotsalaiseksi!”

Miika Nousiainen kertoo jännittäneensä toisen kirjansa julkaisua ensimmäistä enemmän.

– Ensimmäinen oli harrastuksena kirjoitettu, ja jos sen äiti ja vaimo olisivat lukeneet, se olisi riittänyt, mutta kun sen luki vielä joku muu, kaikki oli plussaa. Maaninkavaaran puolesta jännitti ajatus siitä, että joku saattaa lukea sen ihan oikeasti.

Vadelmavenepakolainen kertoo miehestä, joka tahtoo ruotsalaiseksi hinnalla millä hyvänsä. Kirjan ruotsalaiskritiikki nostaa perhosia vatsaan.

– Kirjan idea oli helppo myydä suomalaisille: eihän nyt kukaan halua ruotsalaiseksi! Ruotsissa aihe on hämmästyttänyt enemmän. Olin siellä juuri neljä päivää markkinoimassa kirjaa, ja peruskysymys oli, minkä takia. Vastaanotto on ollut kuitenkin positiivinen.

Kun Suomi oli vielä kestävyysjuoksumaa

Maaninkavaara kertoo viisikymppisestä Martista, joka palvoo sokeasti suomalaisen kestävyysjuoksun vanhoja sankareita ja haluaa palauttaa maamme maineen juoksuradoilla. Martin poika, josta piti tulla seuraava sankari, katoaa kisamatkalla Ruotsiin. Shokista selvittyään Martti kääntää katseensa perheen teini-ikäiseen tyttäreen Heidiin. Tarinan edetessä Martin kehittelemä valmennusohjelma saa yhä päättömämpiä sävyjä.

Kestävyysjuoksu on yksi Nousiaisen kiinnostuksen kohteista.

– Olen kiinnostunut urheilusta yleisesti. Itse olen harrastanut yleisurheilua ja juoksua, mutta lyhyempiä matkoja. Lapsuudesta muistan, että Moskovan ja Los Angelesin olympialaiset – jotka olivat kyllä jo suomalaisen kestävyysjuoksun tekohengitystä – olivat ensimmäisiä urheilumuistojani. Moskovassa tuli vielä mitaleita ja Losissakin Martti Vainiolle, mutta se vietiin häneltä pois dopinglaboratoriossa. Olen vielä sen ikäinen, että lapsena on tullut selväksi, että Suomi on kestävyysmaa.

Sen jälkeen kansallisurheilu on mennyt sosiaalisempaan suuntaan.

– Nyt taitaa olla eniten harrastajia jalkapallossa ja salibandyssä, Nousiainen pohtii.

Hyvä vai paha kehitys?

Miika Nousiainen kritisoi Maaninkavaarassa päähenkilön suulla suomalaisten mukavuudenhalua ja mieltyneisyyttä helppoon elämään. Martti ajattelee, että suomalalaisurheilijoille ei tipu menestystä, jos he evät ole valmiita tekemään enemmän töitä sen eteen.

Yksinkertaisen elämän ystäväksi tunnustautuva kirjailija muistuttaa, että tekninen kehitys on tuonut mukanaan myös paljon hyvää.

– Olen nostalgikko ja haluaisin, että asioita tehtäisiin yksinkertaisemmin, vähemmän koneistetusti ja autoitetusti. Toisaalta eiköhän tuo elintaso ole jotain hyvääkin tuonut; me myös elämme nykyään pidempään kuin ennen. Elintaso, joka on tuonut mukavuudenhalun, on tuonut myös terveyttä.

Miten mies pärjää?

Yksi Maaninkavaaran teemoista on suomalaisen miehen vieraantuminen tästä ajasta. Nousiainen pohtii, että nykymiehen ei ole helppo selvitä ympäristön ristiriitaisista vaatimuksista, olla tukeva olkapää ja herkkä samaan aikaan.

Maaninkavaaran perusteella miehellä on vielä paljon tekemistä tasapainon löytämisessä.

– Se on vaikea kysymys, ja siitä voisi puhua enemmänkin. Maatalousyhteiskunnasta on tultu aika rysäyksellä teollistumisen kautta ihmeelliseen bittiavaruustoimintaan, jossa kaikki konkreettinen on hävinnyt. Naistenkin roolissa on tapahtunut paljon muutoksia, mutta ehkä miehelle muutos on ollut vielä vaikeampi tai hämmentävämpi. Meillä on paljon ihmettelemistä, miten me täällä tietoyhteiskunnassa pärjätään.

Nousiainen pohtii, että tulevaisuuden miehen mallia voisi ottaa vaikka – ruotsalaisista.

– Muutos tuli heille muutama kymmenen vuotta aiemmin, ja hyvin hekin ovat pärjänneet. Yritetään säilyttää klassista miehisyyttä, mutta ottaa uusia nyansseja mukaan.

Myös Maaninkavaara filmataan

Samaan aikaan, kun Miika Nousiainen odottelee lukijakommentteja kahdesta kirjastaan, hän valmistautuu niiden filmatisointiin. Molempien oikeudet on hankkinut Matila Röhr Productions Oy.

Tuottaja Ilkka Matila kertoo, että Vadelmavenepakolaisen ohjaajaneuvottelut ovat loppusuoralla. Filmi on tarkoitus kuvata kahden vuoden päästä talvella ja kesällä. Ensi-iltaan elokuva tulee näillä näkyminen jouluna 2011 sekä Suomessa ja Ruotsissa.

Maaninkavaarasta tehdään Matilan mukaan joko elokuva tai tv-sarja.

Kirjailija mukana elokuvanteossa

Miika Nousiainen on ollut itse mukana Vadelmavenepakolainen-elokuvan ensimmäisessä käsikirjoitusvaiheessa. Televisiotoimittajana ja käsikirjoittajana aiemmin työskennellyttä kirjailijaa ei pelottanut tarttua omaan romaaniin.

– Aina mietitään, kannattaako kirjailijoita ottaa mukaan, kun he ovat liian ihastuneita teokseensa. Olen varmasti itsekin ihastunut omaani, mutta tiedän toisaalta realiteetit, miten paljon elokuvaan pitää muuttaa.

– Luulen, että se versio, joka on nyt säätiöiden ja muiden rahoittajien ihmeteltävänä, on mennyt ihan onnistuneeseen suuntaan. Paljon siinä joutuu tekemään muutoksia ja kompromisseja, mutta luulen, että olen uskaltanut tehdä niitä jopa enemmän kuin joku ulkopuolinen.

Miika Nousiainen oli Radio Novan Välipälän haastattelussa 2. syyskuuta 2009. Kuuntele koko haastattelu . Kuuntele myös . Lue lisää aiheesta:

NÄIN KIRJAILIJA NOUSIAINEN HUOMENTA SUOMESSA 26.8.2009

Lue myös:

    Uusimmat