Neuvottelujen venyminen ei merkitse, että kansainvälisiä investointeja säätelevästä MAI-sopimuksesta luovuttaisiin, painottaa Eurooppa-ministeri Ole Norrback. Norrback uskoo, että sopimus syntyy ja kaikki OECD-maat myös liittyvät siihen.
OECD-maiden ministerikokous päätti kokouksessaan ottaa neuvotteluissa aikalisän lokakuulle, mutta Norrbackin mielestä sopimus ei ole siihen kaatumassa. Nyt päätetty lykkäys johtui hänen mukaansa lähinnä Ranskan sisäpoliittista kiistoista.
Norrback ei arvostele kansalaisjärjestöjen kampanjointia sopimusta vastaan, vaan toteaa, että järjestöt ovat nostaneet keskustelussa esille huolenaiheita joita myös Suomi pitää tärkeinä, kuten kehitysmaiden edut, työelämän olosuhteet, ihmisoikeudet ja ympäristönäkökohdat.
-Tässä vastustuksessa ovat löytäneet toisensa yltiöprotektionistit ja yleishumanistit, vaikkakin eri syistä, Norrback sanoo.
Ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston virkamiehet Jorma Julin ja Jukka Nystén toteavat, että kansalaisjärjestöjen jotkut kannanotot näyttävät perustuvan väärinkäsityksiin.
-On väitetty, että MAI tekee mahdottomaksi ylläpitää korkeaa ympäristölainsäädännön tasoa tai nostaa sitä. MAI ei missään nimessä estä ympäristölainsäädännön kiristämistä, Julin sanoo. Ainoa rajoite on, että kotimaisia ja ulkomaisia yrityksiä on kohdeltava samalla tavalla, ellei pyydetä varaumaa, hän painottaa. Neuvotteleminen pelkästään OECD:n piirissä ei merkitse, etteikö vastaavaa sopimusta voisi tehdä myös Maailman kauppajärjestö WTO:n kautta, Nystén huomauttaa. Niin laajan sopimuksen tekeminen kestää kuitenkin pitkälle 2000-luvulle.
Norrback huomauttaa, että monet OECD:n ulkopuoliset maat ovat kiinnostuneita seuraamaan neuvotteluja ja liittymään sopimukseen. Tarkkailijoina ovat mukana Baltian maat, Slovakia, Kiina, Argentiina, Chile ja Brasilia. Myös Venäjä on osoittanut kiinnostusta neuvotteluihin.