Norjalaisyhtiö ajatui vakoojasotkuun Venäjän tiedustelupalvelun kanssa – nyt yhtiö vaatii valtiolta lähes 14 miljoonan euron korvauksia

Norjassa yksityinen yritys on haastanut valtion oikeuteen epäonnistuneen vakoojarekrytoinnin aiheuttamien menetysten takia. Ölen Betong -yhtiö oli investoinut vuosina 2007–2008 satoja miljoonia kruunuja toimintaan Murmanskin alueella Venäjällä.

Betoniyhtiön asianajajan mukaan Norjan turvallisuuspoliisin ja tiedustelupalvelun "amatöörimäiset" yhteydenotot kahteen yhtiön työntekijään paljastuivat Venäjän tiedustelupalvelulle FSB:lle.

Kyseiset henkilöt eivät yhtiön asianajajan mukaan suostuneet tarjoukseen, mutta silti heidät pidätettiin Murmanskissa.

– He saivat kuulla, että he (FSB) tiesivät Norjan tiedustelupalvelun olleen yhteydessä työntekijöihin. Heitä uhkailtiin niin myrkkyruiskuilla kuin pistooleilla, betoniyhtiötä edustava juristi Per Magne Ristvedt kertoi oikeudessa eilen.

Investoinnit mönkään

Betoniyhtiö kokee valtion turvallisuusviranomaisten toiminnan amatöörimäiseksi. Kuvituskuva.Lehtikuva

Ölen Betongin investoinnit Venäjälle menivät tämän jälkeen mönkään, ja työntekijät saivat pitkän porttikiellon maahan.

Yhtiö vaatii valtiolta lähes 14 miljoonan euron korvauksia. Valtion asianajaja torjuu syytteet ja korvausvaatimukset.

–  Tiedustelupalvelut ovat vain hoitaneet työnsä, Fredrik Sejersted sanoo.

Maanantaina Oslossa alkaneeseen oikeudenkäyntiin on varattu viisi istuntopäivää. Todistajiksi on kutsuttu muun muassa entinen ulkoministeri ja nykyinen työväenpuolueen johtaja Jonas Gahr Störe sekä Venäjällä vakoilusta tuomittu ja sittemmin armahdettu entinen rajavartija Frode Berg.

Vankienvaihtoa

Berg pääsi vapaaksi viime marraskuussa osana vankienvaihtoa lähes kahden vuoden vankeuden jälkeen. Myöhemmin hän sai Norjan valtiolta 4,3 miljoonan kruunun (421  000 euron) korvaukset koettelemuksistaan.

Tyytyväinen Berg sanoi Norjan valtion tunnustaneen siten vastuunsa tapahtuneesta. Valtion asianajaja kuitenkin kiisti, että Norja olisi korvausten maksamisella myöntänyt Bergin toimineen Norjan toimeksiannosta.

Venäjä syytti Bergiä yrityksestä ostaa Venäjän ydinsukellusveneitä koskevia salaisia asiakirjoja. Berg myönsi olleensa yhteyksissä Norjan tiedustelupalveluun ennen matkaa ja vieneensä rahaa Moskovaan. Hän ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan tiennyt, että kyseessä olisi vakoilu.

Lue myös: Venäjällä esitetään vakoilusta tuomitun norjalaisen armahtamista