Maata täytyy aika-ajoin parantaa, jotta kasvit kasvaisivat ja jaksaisivat tuottaa hedelmää ja kukkaa. Sadon mukana maasta poistuu runsaasti tärkeitä ravinteita. Ettei maa köyhtyisi, sen ravinnepitoisuutta täytyy tarkkailla.
Ensimmäisenä maanparannustapaa valitessa täytyy ottaa selvää, millaista ravinnetta maaperästä puuttuu ja millainen maan rakenne on kasvualustana. Maanparantamisessa voidaan käyttää sekä viherlannoitusta että luontaista maanparannusta.
Kasvualusta
Sateen jälkeen näkee hyvin, miten helposti maa läpäisee vettä. Savimaissa ongelmana on usein veden huono läpäisevyys ja keveissä hiekkamaissa taas pidätyskyvyn parantaminen. Kun tiedetään, miten vesi imeytyy, voidaan helpommin muokata maata sopivammaksi kasvualustaksi.
Maaperän ravinneanalyysi
Jotta saataisiin selville, millaista ravinnetta kasvualusta tarvitsee, tehdään maa-ainekselle ravinneanalyysi. Alan liikkeissä on myynnissä kotikäyttöön tarkoitettuja testejä, joilla määritellään maaperän happamuus. Ravinneanalyysi taas kannattaa teettää maalaboratoriossa, josta saa myös maanäytteenotto-ohjeita.
Perustutkimuksessa selvitetään maaperän happamuus, maan rakenne ja perusravinteet. Jos kasvien kasvatuksessa on ilmennyt ongelmia, kannattaa tutkia myös maaperän hivenainepitoisuus.
Maanparannus
Kun maaperän ravinneanalyysi on tehty, voidaan puutteita korjata lisäämällä maahan eloperäisiä aineita. Tavallisesti aineet ovat omiaan parantamaan sekä maan ravinteikkuutta että rakennetta. Ainekset sekoitetaan maahan hyvin esimerkiksi lapion avulla.
Mitä käyttää maanparannuksessa?
Kompostimultaa kannattaa lisätä maahan, jos halutaan parantaa maan multavuutta. Karkealla hiekalla taas voidaan kuohkeuttaa etenkin savi- ja hiesumaita. Karkea hiekka parantaa myös maan läpäisevyyttä. Turvetta käytetään kuohkeuttamaan savimaita. Sitä voidaan käyttää myös hiekkamaihin, sillä turve pidättää kosteutta.