Jääkiekon arvokisamitaleita voittanut ja yli sata NHL-peliä pelannut maalivahti Corey Hirsch kertoo, että 90-luvulla jääkiekon arvomaailmaan ei kuulunut puhuminen henkisestä hyvinvoinnista. Nyt 44-vuotiaana Hirsch kertoo, minkälaista on elää ahdistuksen kanssa.
Hirsch pelasi NHL:ssä muun muassa New York Rangersin, Vancouver Canucksin sekä Washington Capitalsin maalilla. Suomalaisille hän on tuttu vuoden 1994 jääkiekon MM-kisoista, kun Hirsch oli torjumassa Kanadan 5-3-välierävoittoon Suomea vastaan.
The Players Tribune -internetsivulla keskiviikkona julkaisema Hirschin omaelämänkerrallinen teksti käsittelee maalivahdin uranaikaisia henkisiä koettelemuksia. Aikaisemmin Hirsch ei ole aiheesta julkisesti puhunut.
Unelmien täyttymys
Moni voisi uskotella itselleen 21-vuotiaan elämän olevan jotakuinkin täydellisessä tilassa, kun saa olla mukana Kanadan maajoukkueessa voittamassa olympiahopeaa, olla New York Rangersin Stanley Cup -mestarijoukkueen kolmosvahtina ja ajaa urheiluautoa. Hirschille tämä ei kuitenkaan merkinnyt mitään, kun hän kesällä 1994 oli valmis ajamaan alas kallion kielekkeeltä niin kovaa kuin hänen turboahdettu autonsa kulkisi.
– Minun piti vain roikkua mukana ja sain paniikkikohtauksia toisensa jälkeen. Tein kuolemaa sisälläni, Hirsch kertoo.
– Jossain vaiheessa otin hallilta mailan ja yritin murtaa oman käteni, jotta voin lähteä kotiin.
Hirsch kertoo synkkien ja täysin absurdien ajatusten piinanneen hänen jokapäiväistä elämäänsä aamusta iltaan. Ainut hetki, jolloin hän sai mielenrauhaa oli, kun hän pääsi jäälle torjumaan kiekkoja. Maalivahdin maskin takana kaikki oli hyvin.