Netissä liikkuu yhä enemmän kuvia alle kaksivuotiaiden lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kerrotaan Pelastakaa Lapset -järjestöstä. Keskusrikospoliisissa arvioidaan, että havainto pitää paikkansa.
– Tällaista aineistoa on tullut tietoon suunnilleen vuoden 2016 alusta alkaen, ei niinkään sitä ennen. Suunta on jatkunut tänä vuonna, kertoo psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkonen Pelastakaa Lapset -järjestöstä.
Vaaranen-Valkonen arvioi, että tänä vuonna järjestön tietoon tulleesta kuvamateriaalista noin 10 prosenttia on sellaista, jossa seksuaalirikos kohdistuu alle kaksivuotiaaseen.
– Hyväksikäyttöaineisto on myös yleisesti ottaen käynyt yhä raaemmaksi, hän kertoo.
Heinä-elokuussa yli 2 000 vihjettä
Vaaranen-Valkonen on yksi niistä kolmesta henkilöstä, jotka Pelastakaa Lapset -järjestössä ottavat vastaan ja tutkivat vihjeitä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävästä kuvamateriaalista.
Nimettömiä vihjeitä käsittelee eri puolilla maailmaa joukko muitakin järjestöjä, jotka toimivat yhteistyössä poliisin kanssa ja keskenään.
– Järjestöön on matalampi kynnys ottaa yhteyttä kuin poliisiin, toteaa Vaaranen-Valkonen.
Tämän vuoden tammi-kesäkuussa järjestö sai kuutisensataa vihjettä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavasta nettiaineistosta, mutta heinä-elokuussa yli kaksituhatta.
Luvut eivät kerro kuvien määrää, sillä yhden nettilinkin takana voi olla enimmillään tuhansia kuvia.
Alkuperää on vaikea jäljittää
Rikoskomisario Sari Sarani keskusrikospoliisin kyberkeskuksesta pitää järjestössä tehtyjä havaintoja todennäköisesti oikeina. Poliisin työssä muutokset näkyvät hänen mukaansa jonkin verran viiveellä.
– Todella törkeän materiaalin määrä on kasvanut, sanoo Sarani.
Saranin mukaan lasten hyväksikäyttöä kuvaavan aineiston alkuperää on vaikea jäljittää, koska sitä levitetään muun muassa vertaisverkoissa.
Kuvia ja videoita tulee paljon Kaakkois-Aasian maista, mutta myös muualta.
– Olen varma, että sitä tehdään myös Suomessa, sanoo Sarani.
Saranin ja Vaaranen-Valkosen mukaan Suomessa pienen lapsen hyväksikäyttäjä on todennäköisesti lapsen lähipiiristä.
Hyväksikäytön selville saaminen on vaikeaa, koska lapsi itse useimmiten ei puhu siitä.
Ruotsissa on arvioitu, että vain noin 3–16 prosenttia lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä ilmoitetaan viranomaisille.