Nato-selvitys otti yhden selvän kannan: Ei sotilasliittoon ilman Ruotsia

– Tehtävänämme oli laatia arvio mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista mahdollisimman kliinisesti, kirjoittavat Mats Bergqvist, Francois Heisbourg, René Nyberg ja Teija Tiilikainen perjantaina julkistetun selvityksen esipuheessa.

Yhtäältä Naton jäsenyys antaisi Suomelle sotilasliiton turvatakuut ja toimisi pelotteena Venäjää vastaan. Toisaalta jäsenyys johtaisi ”todennäköisesti määrittelemättömäksi ajaksi vakavaan kriisiin Venäjän kanssa”.

Venäjä vastaisi ankaralla painostuksella

Vastakkainasettelu Venäjän kanssa kovenisi, mutta kirjoittajat tulkitsevat, ettei tästä välttämättä seuraisi avointa konfliktia, ”koska Venäjä on tietoinen siitä, että mikä rikkomus tahansa vetäisi koko liittokunnan mukaansa”.

66-sivuisessa selvityksessä puntaroidaan varsin seikkaperäisesti sitä, mikä merkitys olisi sillä, hakeeko Suomi jäsenyyttä yksin vai Ruotsin kanssa.

– Saimme keskusteluissamme jatkuvaa vahvistusta väittämälle, että mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset olisivat Suomen kannalta huomattavasti suotuisammat kuin jos Suomi liittyisi yksin, selvityksessä sanotaan.

Suomen kannalta erityisen hankala olisi tilanne, jossa Ruotsi päättää liittyä mutta Suomi ei. Tällöin Suomi jäisi ”strategisesti suojattomaan asemaan” Venäjän naapuriksi mutta muissa ilmansuunnissa Nato-maiden ympäröimäksi.

Suunnilleen yhtä huono vaihtoehto olisi se, että Suomi hakeutuisi Natoon, mutta Ruotsi jäisi ulkopuolelle.

Suomi ”toimisi tällöin yksin Naton strategisena etuvartioasemana, ja ainoa maayhteys sen ja liittokunnan välillä kulkisi kaukana pohjoisessa sijaitsevan laajalti asumattoman, vuoristoisen ja vaikeakulkuisen Norjan raja-alueen kautta”.

Selvityksessä korostetaan, kuinka perustavaa laatua oleva muutos Suomen ja Ruotsin samanaikainen liittyminen olisi koko Pohjois-Euroopan geopoliittisella tilanteelle.

– Nämä olisivat kauaskantoisia päätöksiä, jotka muuttavat maiden asemaa poliittisina ja strategisina toimijoina, selvityksessä todetaan.

Venäjä vastaisi ainakin alkuvaiheessa ankaralla poliittisella ja taloudellisella painostuksella.

Mutta myös Naton sisällä muutos olisi iso. Asiantuntijoiden päätelmä on kuitenkin, ettei Naton sisällä syntyisi juurikaan vastustusta Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle, vaikkakaan kaikki maat eivät ehkä pitäisi sitä toivottavana.