Neljän turvallisuuspolitiikan huippuasiantuntijan selvitys kuvaa sangen suorasukaisesti, millaisia reaktioita Venäjältä olisi odotettavissa, mikäli Suomi päättäisi liittyä Natoon.
Selvityksen mukaan Venäjä kohdistaisi Suomeen kovaa painostusta. Naton aiempien laajentumiskierrosten perusteella ”Venäjän poliittiset ja taloudelliset reaktiot olisivat voimakkaita, jopa tylyjä, etenkin siirtymävaiheessa”.
Juuri siirtymävaiheessa, eli silloin kun jäsenyyttä on päätetty hakea mutta se ei ole vielä voimassa, Venäjän vastatoimet olisivat selvityksen mukaan ”vihamielisimmillään”.
Selvityksessä annetaan konkreettisia esimerkkejä:
– ”Henkilökohtainen” reaktio samaan tapaan kuin viime vuoden lopulla, kun Turkin ilmavoimat ampui alas Turkin puolelle Syyriasta lentäneen venäläisen hävittäjän. Venäjän presidentti Putin ja Turkin presidentti Erdogan syyttelivät tuolloin toisiaan kovasanaisesti.
– Turvapaikanhakijoiden käyttäminen ns. pakolaisaseena. Selvityksessä muistutetaan viime vuoden lopun tilanteesta Suomen pohjoisella rajalla, jonne Venäjä alkoi päästää viisumittomia turvapaikanhakijoita. Tämä tapahtui täysin odottamatta, ilman, että Suomi oli provosoinut mitenkään.
– Venäjä saattaisi lisätä painetta Baltian vastaisilla rajoillaan, mikä heijastuisi myös Suomeen.
– Suomen venäläisperäisen väestön poliittinen aktivoiminen eli lietsominen propagandan keinoin Suomea ja suomalaisia vastaan.
– Kauppa todennäköisesti kärsisi huomattavasti.
Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa Nato-selvitys jättää eräitä merkityksellisiä asioita myös mainitsematta. Miten Nato-jäsenyys vaikuttaisi suomalaisten suuryritysten, esimerkiksi Fortumin, Venäjän-liiketoimiin? Entä mitä tapahtuisi Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle Pyhäjoella? Voimalan osaomistajahan on 34 prosentin osuudella venäläinen Rosatom.
Kaiken kaikkiaan Venäjän reaktion ennakoimista pidetään vaikeana. ”Vaikkei se turvautuisi varsinaiseen voimankäyttöön, on vaikea ennustaa, millaisiin vastatoimiin Venäjä ryhtyisi”, selvityksessä sanotaan.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.