Poteronkaivu routaiseen isänmaahan. Ryömimisharjoitukset loskaisella kasarmikentällä. Sissiteltan pystytys metriseen lumihankeen. Sotilaskodin rasvaa tihkuvat berliininmunkit.
Vaikka Suomi joskus liittyisikin sotilasliitto Natoon, eivät nämä varusmiesajan peruskokemukset olisi oitis vaarassa kadota, sillä Nato-jäsenyys ei välttämättä lopettaisi yleistä asevelvollisuutta Suomesta.
Nato-asiantuntijoiden mukaan sotilasliitto ei puutu millään lailla siihen, onko sen jäsenmaissa ammattiarmeija, yleinen asevelvollisuus vai jonkinlainen niiden välimuoto. Olennaista on, että maa hoitaa velvoitteensa.
– On jokaisen maan omassa päätösvallassa, miten se puolustuskykynsä järjestää, puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Heidi Fransila sanoo.
Nato edellyttää, että jäsenmaat huolehtivat oman alueensa puolustuksesta ja kantavat kortensa kekoon sotilasliiton yhdessä päätetyissä operaatioissa.
– Naton näkökulmasta tärkeämpää on lopputulos kuin se keino, jolla siihen päästään, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettaja, majuri Tommi Lappalainen tiivistää.
Ammattiarmeijat yleisimpiä
Nato-maista vain Kreikassa ja Turkissa on laajamittainen yleinen asevelvollisuus, kaikissa muissa on palkka-armeija tai jollain lailla rajattu asevelvollisuus. Vaikka monet Nato-maat ovatkin jäsenyytensä myötä luopuneet yleisestä asevelvollisuudesta, Lappalaisen mukaan Natossa ei ole mitään sellaista, mikä sysäisi maat automaattisesti luopumaan asevelvollisuudesta.