Kaiken kaikkiaan elinajan ennusteet ovat pidentyneet lähes kaikissa syövissä. Syöpäyhdistyksen ylilääkäri kertoo, että se johtuu pääosin kahdesta asiasta: syövät löydetään varhaisemmassa vaiheessa kuin ennen ja niihin on kehitetty täsmällisempiä hoitoja.
Selvästi yleisimmät syövät nykypäivänä ovat naisilla rinta- ja miehillä eturauhassyöpä. Ne ovat elintasosairauksia, joiden yleistyminen on seurausta pitkäikäisyydestä ja länsimaisesta elämäntavasta: ylipaino ja naisilla vähäinen lasten lukumäärä kasvattavat riskiä.
Yleisimmistä syövistä molempien ennuste on positiivinen. 89 prosenttia rintasyöpäpotilaista ja 93 prosenttia eturauhassyöpäpotilaista ei ole kuollut syöpään viiden vuoden kuluttua sen havaitsemisesta. Myös kolmanneksi yleisimmästä paksu- ja peräsuolen syövästä kärsivistä selvästi yli puolet on elossa havaitsemisen jälkeen.
Vielä 1950-luvulla ihmisiä syövistä eniten tappanut mahasyöpä on nykyään harvinainen. Syöpäyhdistyksen ylilääkäri, dosentti Liisa Pylkkänen kertoo, että jääkaappien tulo on ehkäissyt syöpää, jolle esimerkiksi pilaantuneen ruoan syönti altistaa.
– Myös muita riskitekijöitä, kuten mahahaavoja, B12-vitamiinin puutteeseen liittyvää pernisiöösiä anemiaa ja kroonista mahatulehdusta hoidetaan aktiivisesti ja näitä potilaita seurataan tarkemmin, jolloin mahdolliset muutokset mahan limakalvoilla voidaan todeta aikaisemmin, ennen kuin ne muuttuvat syöviksi.
Keuhkosyöpä tappaa eniten
On joitain syöpiä, joita ei ole hoitojen kehittymisen myötä saatu taltutettua. Esimerkiksi keuhkosyöpä, sappirakon syöpä ja haimasyöpä ovat edelleen äärimmäisen huonoennusteisia ja keuhkosyöpään kuolee lähes yhtä paljon pelkästään naisia kuin rintasyöpään, vaikka rintasyöpä on paljon yleisempi. Pylkkänen selittää tätä syövän perimällä.
– Toiset syövät ovat sisäsyntyisesti aggressiivisempia kuin toiset. Niihin on myös syntynyt niin paljon geenivirheitä, etteivät lääkkeet pysty niihin. Syövän biologinen ärhäkkyys on sidoksissa myös siihen, missä elimessä syöpä on syntynyt.
– Hoito on kuitenkin mennyt eteenpäin ja täsmällisemmäksi. Jos löydetään tietty merkittävä mutaatio, siihen pyritään kehittämään täsmälääke, Pylkkänen jatkaa.
