Kaiken kaikkiaan elinajan ennusteet ovat pidentyneet lähes kaikissa syövissä. Syöpäyhdistyksen ylilääkäri kertoo, että se johtuu pääosin kahdesta asiasta: syövät löydetään varhaisemmassa vaiheessa kuin ennen ja niihin on kehitetty täsmällisempiä hoitoja.
Selvästi yleisimmät syövät nykypäivänä ovat naisilla rinta- ja miehillä eturauhassyöpä. Ne ovat elintasosairauksia, joiden yleistyminen on seurausta pitkäikäisyydestä ja länsimaisesta elämäntavasta: ylipaino ja naisilla vähäinen lasten lukumäärä kasvattavat riskiä.
Yleisimmistä syövistä molempien ennuste on positiivinen. 89 prosenttia rintasyöpäpotilaista ja 93 prosenttia eturauhassyöpäpotilaista ei ole kuollut syöpään viiden vuoden kuluttua sen havaitsemisesta. Myös kolmanneksi yleisimmästä paksu- ja peräsuolen syövästä kärsivistä selvästi yli puolet on elossa havaitsemisen jälkeen.
Vielä 1950-luvulla ihmisiä syövistä eniten tappanut mahasyöpä on nykyään harvinainen. Syöpäyhdistyksen ylilääkäri, dosentti Liisa Pylkkänen kertoo, että jääkaappien tulo on ehkäissyt syöpää, jolle esimerkiksi pilaantuneen ruoan syönti altistaa.
– Myös muita riskitekijöitä, kuten mahahaavoja, B12-vitamiinin puutteeseen liittyvää pernisiöösiä anemiaa ja kroonista mahatulehdusta hoidetaan aktiivisesti ja näitä potilaita seurataan tarkemmin, jolloin mahdolliset muutokset mahan limakalvoilla voidaan todeta aikaisemmin, ennen kuin ne muuttuvat syöviksi.
Keuhkosyöpä tappaa eniten
On joitain syöpiä, joita ei ole hoitojen kehittymisen myötä saatu taltutettua. Esimerkiksi keuhkosyöpä, sappirakon syöpä ja haimasyöpä ovat edelleen äärimmäisen huonoennusteisia ja keuhkosyöpään kuolee lähes yhtä paljon pelkästään naisia kuin rintasyöpään, vaikka rintasyöpä on paljon yleisempi. Pylkkänen selittää tätä syövän perimällä.
– Toiset syövät ovat sisäsyntyisesti aggressiivisempia kuin toiset. Niihin on myös syntynyt niin paljon geenivirheitä, etteivät lääkkeet pysty niihin. Syövän biologinen ärhäkkyys on sidoksissa myös siihen, missä elimessä syöpä on syntynyt.
– Hoito on kuitenkin mennyt eteenpäin ja täsmällisemmäksi. Jos löydetään tietty merkittävä mutaatio, siihen pyritään kehittämään täsmälääke, Pylkkänen jatkaa.
Kaikki ei ole kiinni pelkästään syövän rakenteesta. Tietenkin myös se vaikuttaa, missä vaiheessa syöpä havaitaan. Syövällä, joka löydetään varhaisessa vaiheessa, elinajan ennuste on parempi. Syövät myös kehittyvät eri tahtia. Ne syövät, joiden ennuste on heikoin, ovat yleensä hyvin aggressiivisesti leviäviä.
– Jos potilas saa keuhkosyövän, valtaosa kuolee siihen vuoden tai kahden aikana, koska se leviää niin varhaisessa vaiheessa. Pitkään elossa olevia ovat lähinnä ne, joiden syöpä pystytään leikkaamaan sattumalöydöksenä. Sama koskee myös muita huonoennusteisia syöpiä.
Seulonnalla kaksi puolta
Syövät löydetään nykyään entistä aiemmin, mikä osaltaan selittää elinaikaennusteiden paranemista. Varhaiseen löytämiseen vaikuttaa osaltaan se, että ihmiset ovat syövästä ja sen riskeistä tietoisempia, mutta osaa syövistä myös seulotaan. Rintasyövän ja kohdunkaulan syövän havaitsemiseen on omat, kansalliset ohjelmansa ja suolistosyöpää seulotaan tutkimusasetelmassa.
– Jos todetaan vaikka rintasyöpä paikallisena, ennuste on paljon parempi, Pylkkänen tiivistää seulonnan syyt.
Voisi herätä kysymys, miksei kaikkia syöpiä seulota. Yksi vastaus on yleisyys tai harvinaisuus: rintasyöpä on naisia eniten tappava syöpä, vaikka sen sairastaneista 89 prosenttia onkin elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisesta. Toinen syy on menetelmän puute.
– Jotta syöpää voitaisiin seuloa, pitää olla yksinkertainen, herkkä ja tarkka seulontatesti, kuten esimerkiksi kohdunkaulakanavan irtosolunäyte on. Esimerkiksi keuhkosyövän seulontaa on tutkittu seulomalla tupakoitsijoita säännöllisesti otetuilla keuhkokuvilla, mutta se ei ole osoittautunut tehokkaaksi, koska syöpä todetaan liian myöhäisessä vaiheessa ja on usein ehtinyt jo levitä. Muita keinoja tutkitaan parhaillaan, Pylkkänen paljastaa.
Ne eivät kuitenkaan ole ainoat syyt. Eturauhassyöpä on yleinen ja sen seulomiseen on olemassa PSA-testi. Se ei kuitenkaan ole seulontaohjelmassa. Toisin kuin ensilukemalta ajattelisi, seulonnoilla on myös negatiiviset puolensa.
– Kun syöpä todetaan, ei ole mitään keinoja kertoa, onko kyseessä kiltti syöpä, jota olisi voitu vain seurata, vai aggressiivinen syöpä, jota pitää hoitaa.
– Monet miehet, joilta eturauhassyöpä todetaan, ovat varsin iäkkäitä eikä syöpä olisi ehtinyt levitä.
Rankat hoidot joutuu siis käymään läpi riippumatta siitä, olisiko syöpä ikinä edennyt. Pylkkänen arvioi, että myös mammografialla löydetään noin 10 prosenttia syöpiä, jotka eivät etenisi.
– Toisaalta mammografian avulla löydetyn syövän ennuste on keskimäärin 20–25 prosenttia parempi kuin muilla tavoilla todetun, Pylkkänen huomauttaa.
Kyse on siis eräänlaisesta tasapainoilusta turhien hoitojen haittojen ja seulonnan etujen välillä. Kohdunkaulansyövän kohdalla etu on seulonnan puolella, koska suurin osa solumuutoksista löydetään jo varhaisvaiheessa ennen varsinaisen syövän puhkeamista.
– Ennen kuin seulonnat on aloitettu, on käyty aika huolellinen arviointi läpi. Virallisessa seulontaohjelmassa ovat vain ne, joissa seulonnoissa on kiistatonta hyötyä syövän paranemisen kannalta.
Millaisia uusia hoitoja eri syöpiin on kehitteillä? Siitä lisää lähetyksessä.
26:26
Lähteenä käytetty Suomen syöpärekisterin tilastoja.