Tuhansilla suomalaisilla on suvussaan aarteita, joita maailman raharikkaat havittelevat hulppeilla summilla taidehuutokaupoissa. Onko sinunkin suvussasi näitä esineitä?
– Suomi on oikea kultakaivos, kun halutaan tutkia Pietarin korutaidetta, Fabergé-asiantuntija Ulla Tillander-Godenhielm paljastaa.
Monilla suomalaisilla on nimittäin hallussaan esimerkiksi juuri legendaarisen Fabergén esineistöä, jonka he ovat perineet esivanhemmiltaan. Näiden esineiden hinnat mitataan useissa tuhansissa euroissa, ja niillä on myös taidehistoriallista merkitystä.
Lisäksi tuhansille on kertynyt omistukseensa muita venäläisiä koru- ja hopeaesineitä.
Tuliaisista sukuaarteiksi
Venäläinen korutaide on nyt arvossaan. Maailman kuulun pietarilaisen kultaliike Fabergén esineitä myydään suureen hintaan arvostetuissa venäläisen taiteen huutokaupoissa maailmalla, ja pientenkin esineiden hinnat liikkuvat kymmenissä tuhansissa euroissa. Esimerkiksi rintakorulle voi tulla hintaa jopa 30 000 euroa.
Valmistusaikanaan esineet eivät suinkaan olleet niin kalliita kuin nyt.
– Jokin pieni esine saatettiin viedä esimerkiksi tuliaisina, kun mentiin kylään, Ulla kertoo.
Nykyrahaan silloista hintatasoa on vaikea verrata, mutta lahjatavaran hinta saattoi olla noin 100 euron luokkaa.
Pietarin-tuliaisia päätyi myös läheiseen Suomeen. Monen suomalaisen isoisoisät ja -äidit toimivat Pietarissa suurruhtinaskunnan päivinä, ja heidän joukossaan oli myös Fabergén asiakkaita. Pietarissa asui tuolloin tuhansia suomalaisia.
Oma lukunsa ovat vielä suurruhtinaskunnan virkamiehet kotimaan kamaralla. Heille myönnettiin paljon myös keisarillisia lahjoja.
– Valtion virkamiehet saivat kalliita kulta-, hopea- ja jalokiviesineitä huomionosoituksina. 50 nuorta naista valittiin hovineideiksi, ja hekin saivat keisarillisia lahjoja, Ulla kertoo.
– Jälkeläisten kokoelmissa niistä on tullut perheaarteita.
Nämä perheaarteet ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle kaikessa hiljaisuudessa, eivätkä ne ole juuri päätyneet museoihin tai näyttelyihin.
Ulla kertoo, että esimerkiksi juuri äskettäin häneen otti yhteyttä henkilö, jonka isoisoäiti oli ollut yksi hovineideistä. Isomummin peruja oli timanttinen, keisarillinen monogrammi, jota Ulla nyt pääsee arvioimaan.
Vanhan venäläisen korutaiteen renessanssi
Kiinnostus venäläiseen korutaiteeseen on rantautunut vihdoin meillekin. Esimerkiksi Fabergén suomalaissyntyinen suunnittelija Alma Pihl sai ulkomailla tunnustusta kauan ennen kuin kotimaassaan.
–Venäläisestä taiteesta ja historiasta on tullut hohdokasta. Neuvostoliiton ja ryssävihan aikana siitä ei haluttu kuullakaan, mutta nyt ihmisillä ei ole enää niin suoria muistoja ikävistä asioista, Ulla toteaa.
Suomessa esineet ovat säilyneet turvassa Venäjän historian mullistuksilta, ja nyt on otollinen aika kaivaa kalleudet esiin tarkasteltaviksi. Arvoesineiden alkuperän tunnistaa leimasta, joka kertoo esineen valmistaneen mestarin ja syntyajankohdan.
Mikäli aarteita suvun kätköistä löytyy, ne kannattaa antaa ammattilaisen arvioitaviksi ja dokumentoitaviksi.
Studio55.fi/Milja Atu
Kuvat: Lehtikuva