Entinen Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari kommentoi häntä vastaan nostettuja syytteitä Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Yli-Viikari toimi Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajana vuodesta 2016, kunnes hänet pidätettiin virasta huhtikuussa. Kesäkuussa hänet erotettiin virkarikoksista epäiltynä.
– Näkemykseni eroaa syyttäjän näkemyksestä. Olen todennut, että en ole syyllistynyt virkarikokseen näissä asioissa.
Hän kuvailee tapauksien oikeudellisen puolen olevan ”monisävyinen”.
– Kummastakaan ei ole ennakkotapauksia. Itse tulkitsen, että syyttäjä teki tässä ratkaisun, jossa siirretään oikeusprosessiin näiden asioiden käsittely. Tietysti odotan sitä oikeusprosessia tällä hetkellä.
Näin Yli-Viikarin haastattelu eteni
Yli-Viikari toimi VTV:ssä pääjohtajana, kun virastossa solmittiin tarkastelun kohteena oleva sopimus. Sopimuksessa ylitarkastajalle maksettiin palkkaa kahden vuoden ajan ilman työvelvoitetta. Yli-Viikaria syytetään törkeän virka-aseman väärinkäytöstä.
Miksi tällainen työsopimus laadittiin?
– Tällaiset asiat, joissa työnantajan tulisi ehkä voida laajemmin selittää mistä on kyse, ovat hankalia, koska työnantaja ei voi avata asioita julkisuudessa. On hyvä huomata, että sopimuksesta, joka on tehty viisi vuotta sitten ja jonka mukaan toimittiin, neuvoteltiin yhteistyössä kyseisen henkilön kanssa sekä virkamiesyhdistyksen kanssa.
– Silloin meillä ei ollut sellaista näkemystä, tai kukaan ei edes nostanut esiin, että siinä voisi olla jotain lainvastaista. Eli taas ne selittävä tekijät siellä ovat sellaisia, joita en voi avata julkisuudessa. Mutta sellaisia tekijöitä siellä on, koska se on poikkeuksellinen sopimus.
Tuntuiko siltä, silloin kun sitä solmittiin, että nyt on poikkeuksellinen sopimus?
– Kyllä. Lähdettiin etsimään ratkaisua pitkään jatkuneeseen tilanteeseen, ja se ratkaisu oli meidän mielestämme silloin ja myöskin sopimuksen toisen osapuolen mielestä inhimillinen. Se oli myöskin virastolle taloudellisesti edullinen.
Olisitko valmis tekemään samanlaisen sopimuksen uudestaan tämän jälkeen?
– Sopimuksen jälkeen sopimuksesta kanneltiin eduskunnan oikeusasiamiehelle muutama vuosi sitten. Eduskunnan oikeusasiamies antoi ratkaisunsa joulukuussa 2020. Hän totesi, että se oli lainvastainen siltä osin, kun ei ollut annettu työvelvoitetta tälle henkilölle.
– Itse katson, että silloin kun eduskunnan oikeusasiamies sitä asiaa käsitteli, ei ollut kyseessä mikään rikosoikeudelliseen prosessiin vietävä asia. Tällainen harkinta on silloin tehty ja tästä syystä koen, että nyt on kohtuuton tilanne, koska syyttäjä näki asian tällä tavalla toisin.
Juuri se, että on maksettu palkkaa, vieläpä valtion virastossa ilman työvelvoitetta, on varmaankin juuri se kysymys, mitä moni ihmettelee. Pystytkö yhtään avaamaan, miksi sellainen päätös?
– En pysty avaamaan asiasyitä taustalla. On hyvä huomata, että tällaisia sopimuksia neuvotellaan, ne valmistellaan hyvinkin tarkkaan. Siinä tulkinta juuri tämän työn velvoitteen osalta on se, mihin on kiinnitetty huomiota.
– Ehkä sanoisin, että itse koin ja koko johto koki, että juuri siihen tilanteeseen se oli hyvä neuvottelutulos. Toki emme enää sellaista tekisi, koska jälkikäteen todettiin, että työvelvoite-kohta siellä ei ollut eduskunnan virkamieslain mukainen eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan.
Oliko tämä sellainen tilanne, että lähditte luomaan kokonaan jonkinlaista uutta toimintamallia vai onko tällaisia tehty aiemmin valtion virastoissa?
– Tämä oli yksityistapaus. Tosiaan sen taustoja en voi tässä avata.
Äkkiseltään jos pitää arvata: Henkilö, joka on ollut ylitarkastajan tehtävissä, hänen ei haluttu enää saapuvan paikan päälle. Hänet sitoutettiin tietyllä tapaa poistumaan ja siirtymään sittemmin eläkkeelle. Tai toinen vaihtoehto, minkä kykenen keksimään on, että hänet palkittiin hyvästä työstä. Osuuko näistä kumpikaan edes etäisesti kohdalleen?
– Ymmärrän sen, että tällaisessa tilanteessa ja julkisuudessa halutaan spekuloida ja arvella, mitä taustalla oli. Taustalla ei ollut dramatiikkaa, vaan pitkään jatkunut tilanne. Virkamies oli ollut todella pitkään töissä. Yleisesti voidaan varmaan ymmärtää, että silloin kun haetaan ratkaisuja, taustalla voi olla erilaisia tekijöitä.
Viiden jälkeen nähdään joka arkipäivä MTV3-kanavalla kello 17.00 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa suorana ja tallenteena myös MTV Katsomossa. Muista päivän uutisissa ja puheenaiheissa myös MTV Uutiset Live.
– Se, että olisi jostain toimintamallista kyse? Ei, tämä oli yksi sopimus. Muita tämän tyylisiä sopimuksia ei ole tehty. Sitä pidettiin silloin hyvänä ratkaisuna pitkään jatkuneeseen tilanteeseen. Se oli myös taloudellisesti edullinen siinä mielessä, että sopimus oli vanhuuseläkkeelle siirtymisestä sopimus, jolloin virkamies jäi eläkkeelle sinä ajankohtana, kun se oli mahdollista.
– Mitä tulee siihen spekulaatioon, miksi ei haluttu, että ihminen tulee paikalle: valtiontaloudentarkastusvirastolla on äärimmäisen laaja tiedonsaantioikeus. Emme halunneet, että ihminen, joka ei tee enää siellä töitä, voi hankkia tietoa tai esiintyä työntekijänä suhteessa kolmansiin tahoihin eli valtion virastoihin ja laitoksiin.
– Kyseessä oli työnantajaa turvaava toimenpide, jolla estettiin se, että henkilö olisi hankkinut tietoja tai muuta. Tässä oli kyseessä nimenomaan riskienhallinta, eikä siihen liittynyt mitään dramatiikkaa.
Kuulostaa siltä, että työnantajana tunnistitte ja näitte tällaisen riskin tilanteessa kun hänen pääsynsä työpaikalle evättiin?
– Olemme tunnistaneet sen, että tietoja tulee käsitellä hyvin tarkkaan ja tämä on lupaus, joita on tehty valtionvirastojen laitoksille, joita tarkastetaan. Sinällään asia ei liittynyt tähän henkilöön, vaan se on yleinen periaate. Tässä tilanteessa kun tehtiin erityinen sopimus ja haluttiin kirjata se periaate näkyviin.
Syytekohta koskee virka-aseman väärinkäyttöä. Hyötyikö mielestäsi virkamies tästä sopimuksesta, että hänen ei tarvinnut tulla töihin tai tehdä töitä, mutta sai palkkaa?
– Tässä kohtaa näkemykseni eroaa syyttäjän näkemyksestä nimenomaan siltä osin, että kyseessä oli neuvoteltu sopimus, jolla pyrittiin ratkaisemaan tilanne tarkastusvirastossa. Tällä sopimuksella ei ole minun näkemykseni mukaan mitenkään vahingoitettu virkavelvollisuuksia tai viraston etua. Tämä on myöskin minusta tullut esiin poliisin esitutkinta-aineistoissa, joka oli myöskin se syy, miksi koin itse, että syyttäjän ratkaisu oli tältä osin kohtuuton.
Miten Yli-Viikari kommentoi syytteitään lentopisteisiin liittyen? Katso jutun alussa olevalta videolta koko haastattelu!
Katariina Kähkönen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Kähkönen on tuttu MTV Uutisten sosiaalisesta mediasta, jossa hän toimittaa uutisia nuorille. Kähkösen sosiaalisen median sisältöjä löytyy erityisesti MTV Katsomosta, Instagramista, Tiktokista ja Youtubesta.
Kähköseen voi olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
