Naisten Valmiusliitto aikoo esittää lakimuutosta, joka mahdollistaisi naisten nimeämisen kriisiajan maanpuolustustehtäviin jo etukäteen.
Naisten Valmiusliiton tavoitteena on saada jokaiseen sotilaslääniin rekisteri, johon kirjataan tehtävät sekä niiden hoitamiseen vapaaehtoisesti sitoutuneet naiset. Puolustusvoimissa on arviolta 20 000 sopivaa poikkeusolojen sijoituskohdetta.
Vajaat kaksi vuotta toiminut Naisten Valmiusliitto saanee esityksen valmiiksi ensi syksynä, sanoo liiton pääsihteeri Marjatta Nykänen. Asiasta on käyty epävirallisia keskusteluja puolustusministerin kanssa ja rekisteristä on oltu yhteydessä pääesikuntaan. Valmiusliitto on parhaillaan aloittamassa laajaa koulutusta, jolla naisille annetaan valmiudet toimia heille osoitetuissa kriisiolojen maanpuolustustehtävissä.
Rovajärvellä huomenna alkavaan ensimmäiseen suurharjoitukseen osallistuu yli 200 naista, joista valtaosa valmentautuu tuleviksi kouluttajiksi. Heillä kaikilla on ennestään pohjalla valmiuskursseja. Neljän päivän harjoituksessa perehdytään mm. aisti-ilmavalvontaan, esikunta- ja viestitehtäviin, henkilökohtaiseen turvallisuuteen, maastoajoon, muonitukseen sekä pelastuspalveluun.
Valmiusliiton tavoitteena on luoda kattava kouluttajaverkosto, jota voidaan käyttää yksittäisten kurssien vetäjinä ja myös harjoituksissa, joita jatkossa aiotaan pitää kahdesti vuodessa. Seuraava noin 350 naisen suurharjoitus on ensi lokakuussa Mikkelissä.
Lotta Svärdin jatkaja
Valmiusliitto perustettiin katto-organisaatioksi perinteisille maanpuolustusjärjestöille. Tuorein jäsen on Marttaliitto. Toimintaan on lähtenyt mukaan myös mm. Pelastusalan keskusjärjestö ja neuvotteluja käydään Maa- ja kotitalousnaisten kanssa.
Elisabeth Rehnin johtamassa liitossa on jäseniä noin 170 000. Yhteistyötä aletaan piakkoin rakentaa vahvasti myös vastaavien pohjoismaisten järjestöjen kanssa. Lotta Svärd-järjestöä ei olla herättämässä henkiin, mutta sen eräänlainen moderni jatkaja liitto on, luonnehtii Nykänen.