EU- ja euromaiden päämiehet sopivat aamuun asti venyneessä kokouksessaan Brysselissä toimenpiteistä, joilla vakautetaan Euroopan taloustilannetta.
– Kreikka saa euromailta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä sadan miljardin euron tukipaketin, minkä lisäksi Kreikan pankkeja tuetaan 30 miljardilla eurolla.
– Euromaat moninkertaistavat väliaikaisen vakausrahaston käyttövoiman. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan Euroopan väliaikaisen vakausrahaston lainanantokapasiteetti kasvatetaan nelin-viisinkertaiseksi nykyisestä 440 miljardista eurosta. Vakausrahastoon ei panna lisää rahaa eli uusia takausvastuita, vaan kasvattaminen tapahtuu käyttämällä niin sanottua vakuutusmallia, jossa vakausrahasto antaa osittaisia vakuutuksia kriisimaiden lainapapereille. Lisäksi käytetään erityisrahoitusyhtiömallia, jossa myös ulkopuoliset sijoittajat voivat osallistua euroalueen vakauttamiseen.
– Finanssialan edustajien kanssa sovittiin, että yksityiset sijoittajat kärsivät Kreikka-lainoistaan 50 prosentin tappiot. Pääministeri Kataisen mukaan nyt saavutettu ratkaisu ei laukaise niin sanottua luottotapahtumaa eli ei aiheuta pelättyä kaaosreaktiota rahoitusmarkkinoilla.
– Euroalueen valtionpäämiehet pääsivät sopuun Kreikan velkajärjestelystä. Velkajärjestelyn tavoitteena on saattaa Kreikan julkisen velan osuus 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä Kreikan valtionvelka on 160 % bruttokansantuotteesta. Yksityisten sijoittajien hallussa olevien joukkovelkakirjojen pääomista leikataan 50 prosenttia.
– Euroopan pankkisektorin vakauttamiseksi pankkien vakavaraisuussuhde on ydinpääoman osalta nostettava yhdeksään prosenttiin, joka tarkoittaa EU-tasolla noin 106 miljardin euron pääomitustarvetta. Pankit hankkivat pääomansa ensisijaisesti sijoittajilta ja toissijaisesti kotivaltioilta. Jos tukea kotivaltiolta ei ole saatavissa, pääomitus olisi rahoitettava tiukoin ehdoin Euroopan rahoitusvakausvälineen lainalla.
– Lisäksi kokouksessa sovittiin useista toimista, joilla vahvistetaan euroalueen talouskuria ja uudistetaan euroalueen rakenteita. Euromaat sopivat muun muassa tiukemmista seuraamuksista sopeutusohjelmista lipsuville maille, säännöllisistä euroalueen huippukokouksista sekä näille pysyvästä puheenjohtajasta. Myös Italia ja Espanja raportoivat konkreettisista toimista, joilla ne vahvistavat julkista talouttaan.