Moni nainen kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta ei halua nimetä itseään feministiksi. Naiset kertovat, mikä feministi-sanassa määttää. Turun yliopiston Sukupuolentutkimuksen yliopisto-opettaja Taru Leppänen valaisee taustoja tasa-arvoajattelumme takaa.
Maaliskuun 19. päivä vietetään tasa-arvon päivää. Monet meistä kannattavat tasa-arvoa, mutta kaikkia feministi-sana ei miellytä. Naiset kertovat, miksi.
"Feminismi sopi mielestäni paremmin muihin aikoihin ja paikkoihin kuin nykyajan Suomeen. Mielestäni Suomessa asiat ovat niin hyvin, että feminismiä ei tarvita. Lisäksi olen havainnut itsessäni konservatiivisia arvoja. Minulle on ihan ok, että miehillä ja naisilla on erilaisia rooleja. Meidän ei ole mielestäni tarkoituskaan olla samanlaisia, vaan on hyvä että erilaiset roolit tukevat toisiaan. Suomessa asetelma on kääntynyt feministien ja maskulinistien keskinäiseksi kamppailuksi, oikeaksi sukupuolten taistelutantereeksi. En silti kannata sitä, ettei keskustelua asiasta saa käydä. Keskustelu on edelleen suotavaa." Annika, 34
"Se olenko feministi tai ei, ei kuulu kenellekään. Nämä ovat henkilökohtaisia mielipiteitä, enkä tarvitse lisänimikettä kertomaan ajatuksistani. Feminismi on mielestäni aika voimakas sana ja mikäli sitä käyttää, ihmiset ajattelevat asiasta jyrkemmin kuin pitäisi. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia, aina on olemassa monta puolta ja näkökulmaa, myös tasa-arvoasioissa." Piia, 30
"En aja erityisesti naisten asiaa, vaan sekä naisten että miesten asiaa. En ole feministi enkä sovinisti. Feministi-sanasta tulee ensimmäisenä mieleen, että pitäisi olla polttamassa rintaliivejä ja vihaamassa miehiä. Ääritapaukset ovat pilanneet sanan. Kiihkoilulle pitäisikin olla oma sanansa. Ei ole minun juttuni, että poljetaan miehiä." Marjut, 30
Naisten asemassa yhä parannettavaa
Turun yliopiston Sukupuolentutkimuksen yliopisto-opettaja Taru Leppäsen mukaan Suomessa suhtaudutaan feminismi-sanaan kriittisesti voimakkaan tasa-arvoajattelun perinteen takia. Feminismi on vastaan sitä tasa-arvoista asioiden käsittelyä, jossa on totuttu ottamaan molemmat sukupuolet huomioon. Toisin on esimerkiksi Ruotsissa, jossa feministisiksi puolueiksi tunnustautuvat kaikki muut paitsi kristilliset.
Feminismi-sanaa ei Leppäsen mukaan tulisi kuitenkaan vältellä.
– Jos halutaan muuttaa naisiin liittyviä asioita, silloin asioista pitäisi oppia puhumaan niiden oikeilla nimillä - ja se sana on feminismi, Leppänen sanoo.
Leppäsen mukaan kritiikkiin feminismi-sanaa kohtaan liittyy myös paljon tietämättömyyttä. Moni ei tiedä, mitä feminismillä oikein tarkoitetaan ja kuinka paljon erilaisia suuntauksia feminismiin liittyy.
– Yhteiskunnallinen keskustelu ei ole meillä niin kehittynyttä. Esimerkiksi netissä keskustelu voi velloa nimettömänä, mutta feministiksi itseään kutsuvalta vaaditaan perusteluja, selityksiä ja osallistumista poliittiseen arkipäiväiseen toimintaan, Leppänen sanoo.
Leppänen muistuttaa, että naisten asemassa on yhä parannettavaa. Naisen euro on vieläkin 80 senttiä, isojen pörssiyhtiöiden johtoportaasta löytyy vähän naisia, koulutuksessa ja eri ammateissa segretoidutaan yhä sukupuolen mukaan ja myös väkivalta on suuri ongelma.
– Väkivalta on suuri ongelma erityisesti kodeissa, mutta myös maskuliinisuuden liittyminen väkivaltaan ylipäätään, Leppänen muistuttaa.
Kuvat: Shutterstock