Nainen tutustui sattumalta nuoreen turvapaikanhakijamieheen Helsingissä – halusi adoptoida pojakseen

Kaksikko tapasi sattumalta Helsingin Rautatientorilla marraskuussa 2015. 

Irakilainen turvapaikanhakija oli lähestynyt suomalaisnaista, kertonut olevansa eksyksissä ja kysellyt tietä Espooseen, oikeuden asiakirjoista käy ilmi. Mies oli kertomansa mukaan tuolloin 17-vuotias.

Harkitsivat yhteen muuttamista

Kaksikko vaihtoi puhelinnumeroita ja piti yhteyttä vielä kohtaamisen jälkeen.

Vähitellen naisen ja turvapaikanhakijamiehen välille kehittyi ystävyys, ja he viettivät aikaa yhdessä käyden muun muassa kävelyllä ja ostoksilla. Alussa ystävyyttä varjosti kielimuuri, mutta kaksikko kommunikoi kuvien ja elekielen turvin.

Jossain vaiheessa kaksikko oli ilmeisesti suunnitellut jopa yhteen muuttamista. Adoptiohakemuksessa naisen vuokranantajan kerrotaan kuitenkin kieltäytyneen järjestelystä.

Hakemus "selvästi perusteeton"

Adoptiohakemuksen nainen jätti käräjäoikeudelle kesällä 2017. Siinä hän kertoi, että hänen ja tuolloin 19-vuotiaan turvapaikanhakijan välille oli kehittynyt syvä ja pysyvä äiti–poika-suhde.

Myös turvapaikanhakijamies kertoi, että hän tarvitsisi äitiä. Hän oli huomannut alun vaikeuksien jälkeen, että suomalaisnaisessa olisi "äitiainesta". Miehen kertomuksen mukaan hänen oma äitinsä oli kadonnut, kun terroristijärjestö Isis saapui perheen kotikylään Irakissa vuonna 2014.

Oikeus hylkäsi adoptiohakemuksen selvästi perusteettomana.

Hovioikeus ei antanut valituslupaa

Adoptiolain mukaan täysi-ikäisen adoptio voidaan vahvistaa, jos on selvitetty, että adoptoitava on ollut alaikäisenä hakijan hoidettavana tai kasvatettavana.

Adoptio voidaan vahvistaa myös siinä tapauksessa, että adoptoitavan ja hakijan välille on muutoin muodostunut vakiintunut, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava suhde.

Oikeuden mielestä nämä kriteerit eivät täyttyneet.

Oikeuden mukaan turvapaikanhakijamies oli täyttänyt 18 vuotta vain joitain kuukausia sen jälkeen, kun hän oli tavannut suomalaisnaisen Helsingin keskustassa. Oikeus totesi, ettei neljässä kuukaudessa ole todennäköisesti voinut muodostua lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavaa suhdetta.

Päätöstä perusteltiin myös sillä, ettei kaksikolla ollut aluksi yhteistä kieltä, eivätkä he olleet asuneet yhdessä.

Turvapaikanhakijamies valitti ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen, joka ei kuitenkaan myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. Hovioikeus antoi ratkaisunsa keskiviikkona.