Yhdysvaltalaistutkijat esittävät, että naisilla on ollut merkittävä rooli ihmisen ja koiran välisen suhteen kehittymisessä.
Koira on vanhin ihmisen kesyttämä eläin. Selviä merkkejä kesyyntymisestä on yli 10 000 vuoden takaa, mutta jotkut tutkijat ovat esittäneet, että ihmisen ja koiran liitto alkoi jo yli 30 000 vuotta sitten.
Kumppanuus on hyödyttänyt molempia. Ihminen on saanut koirasta helpotusta esimerkiksi vahtimiseen, vetämiseen ja metsästykseen. Koira on saanut ihmiseltä ruokaa ja suojaa.
Tuore Washingtonin osavaltionyliopiston tutkimus vihjaa, että monet eri tekijät ovat vaikuttaneet tämän molempia hyödyttävän suhteen kehittymiseen – ja yksi niistä on sukupuoli.
– Koirien suhteella naisiin on saattanut olla suurempi vaikutus koirien ja ihmisten välisen siteeseen kuin suhteella miehiin, tutkimusta tehnyt tohtoriopiskelija Jaime Chambers sanoo yliopiston tiedotteessa.
Tutkimus ilmestyi Journal of Ethnobiology -tiedejulkaisussa.
Lue myös: Tutkijat toivat nykypäivään 4500 vuotta sitten eläneen koiran: Ei liene vaikea arvata, mitä tuli tulokseksi
Naiset olivat koirille miehiä hyödyllisempiä
Tutkijat perehtyivät regressioanalyysissa 844 etnografiseen tutkimukseen 144 eri kulttuurista. Aineiston perusteella he arvioivat eri hypoteeseja ihmisen ja koiran yhteisevoluution taustalla.
Tutkijat määrittelivät suhdetta kolmella eri asteikolla: koirien hyöty ihmisille, ihmisten hyöty koirille sekä koirien ihmisyys eli se, miten eläintä kohdellaan kuin ihmistä. Jälkimmäinen ilmenee esimerkiksi siten, että koiralle annetaan nimi, eläimen sallitaan nukkua sängyllä ja koiran poismenoa surraan.
Analyysi paljasti, että kun naiset olivat enemmän tekemisissä koirien kanssa, ihmisten hyöty koirille kasvoi samoin kuin koirien ihmisyys. Naiset ottivat koiran osaksi perhettä.
Lue myös: Valtaosa ihmisistä ei osaa tulkita kissojen ilmeitä – oletko sinä "kissakuiskaaja"?
Metsästäminen vahvisti koiran ja ihmisen suhdetta
Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että mitä lämpimämpi ympäristö oli, sitä hyödyttömämpi koira oli ihmiselle. Koirien ruumiinlämpö on korkeampi kuin ihmisellä ja jo pieni fyysinen rasitus saa niiden elimistön ylikuumenemaan kuumana päivänä.
Metsästäminen näytti vahvistavan koiran ja ihmisen välistä suhdetta. Koiria myös arvostettiin enemmän kulttuureissa, joissa niitä käytettiin metsästysapuna. Koiran hyödyllisyyden ja ihmisyyden arvostaminen kuitenkin väheni, kun muu ruoantuotanto – esimerkiksi karjanhoito – lisääntyi.
Tutkijat huomauttavat, että paimenkoirat työskentelevät usein yksin, kun taas metsästys vaatii ihmisen ja koiran yhteistyötä. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, kuinka tärkeänä koira näyttäytyy ihmisen silmissä.
Lue myös: Olet aina laskenut koirasi "ihmisiän" väärin – näin se kuuluisi oikeasti tehdä
Ihminen on ollut koiralle pääasiassa hyödyllinen
Tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan koira ja ihminen valitsivat toinen toisensa sen sijaan, että ihminen olisi tarkoituksellisesti etsinyt sudenpentuja ja kasvattanut niitä omiin tarkoitusperiinsä. Koirat ovat selvästi hyötyneet suhteestaan ihmisiin.
Koiria arvioidaan olevan maailmassa satoja miljoonia tai jopa miljardi. Lukumäärän arviointi on hankalaa, sillä monet koirat elävät villinä esimerkiksi kaupunkien kaduilla eikä koirien rekisteröinti ole kaikkialla pakollista. Vuonna 2016 Suomessa oli noin 700 000 koiraa.
Sen sijaan koirien esi-isiä, susia, on maailmassa merkittävästi vähemmän. Luontoliitto kertoo, että kymmenisen vuotta sitten susia arvioitiin olevan maailmassa noin 140 000–200 000 kappaletta. Maaliskuussa 2020 Suomessa arvioitiin elävän reilut parisataa sutta.
Kuitenkaan kaikki kesykoirat eivät ole voittajien puolella. Esimerkiksi lyhytkalloisiksi jalostetut koirat kärsivät lukuisista elämänlaatua heikentävistä ja kärsimystä aiheuttavista vioista ja sairauksista.
Lue myös: Ei herkille! Eläinlääkäri Suvi julkaisi karun kuvan koirien jalostuksen seurauksista: "Tämäkin koira näytti iloiselta ja hyvinvoivalta hereillä..."
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: Washington State University, Dog-Human Coevolution: Cross-Cultural Analysis of Multiple Hypotheses, Tilastokeskus, Luontoliitto, Suurpedot.fi