Näin vaikutat kuntasi asioihin – toimiiko nimetön tekstiviesti?

Suomalaiset pitävät kuntavaaleissa äänestämistä kaikkein tärkeimpänä keinona vaikuttaa oman asuinpaikan asioihin. Mutta jos vaalitulos ei omasta mielestä menekään nappiin ja valtuuston päätökset eivät nekään miellytä, voi viekas kuntalainen saada tahtonsa läpi monin eri keinoin.

Kuntalaki edellyttää, että kuntalaisille tulee tarjota mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Valtaosa kuntalaisista jättää kuitenkin mahdollisuutensa käyttämättä, vaikka moni asia omassa asuinpaikassa harmittaisikin.

Kuntalaisella on lukuisia vaikuttamismahdollisuuksia, kuten vaikuttaminen yhdistysten ja järjestöjen kautta, käyminen kunnan järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, osallistuminen kuulemistilaisuuksiin tai kunnan verkkosivujen keskusteluihin. Talkootyökin voi olla osallistumista ja vaikuttamista. Voi myös kerätä vaikka adressin.

– On kuitenkin koettu, että suorilla yhteydenotoilla luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin on vaikutusta, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. - Aina on plussaa, jos henkilöllä on konkreettinen parannusehdotus epäkohdan korjaamiseksi tai kehittämiseksi. Pelkkä valittaminen ei vie asiaa eteenpäin.

Kuntaliitto arvioi, että lobbaaminen onkin kunnassa helpoin vaikuttamistapa. Kukaan ei kuitenkaan jaksa kuunnella tuntikausien palopuheita tai monen sivun mittaisia yhteydenottoja. Parasta kuntalaiselle on esittää asia ytimekkäästi faktoineen sekä perusteluineen ja ilmaista se asiallisella tavalla.

Mikä kuntalaisaloite?

Kuntalaisaloite on ollut Suomessa käytössä 1970-luvulta lähtien, mutta vain harva kunnan tai kaupungin asukas tietää siitä mitään.

– Kuntalaisaloitteen tekeminen on erilaisten suorien osallistumistapojen käytön osalta kaikkein vähiten käytetty eli sellainen kolme prosenttia kuntalaisista. Mielestäni se on aivan alikäytössä ja sitä voitaisiin käyttää paljon enemmän, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. - Aloiteoikeutta ei tunneta tarpeeksi hyvin.

Eniten kuntalaisaloitteita tehdään asukasmäärältään suuremmissa kunnissa. Alle 2 000 asukkaan kunnissa aloitteita tehtiin viime vuonna keskimäärin kaksi, kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa niitä tehtiin keskimäärin noin 70 aloitetta. Poikkeuksiakin löytyy.

– Viime vuonna virallisia kuntalaisaloitteita tehtiin eniten Espoossa, vajaat 200 kappaletta. Vastaavasti esimerkiksi Helsingissä aloitteita tuli kaupungille alle kymmenen.

Joissakin kunnissa aloitteita ei tullut viime vuonna lainkaan. Kuntalaisaloitepohjan voi löytää kunnan verkkosivuilta, tai sitten voi kirjoittaa kunnantoimistoon perinteisen kirjeen.

– Kuntalaisaloitetta pidetään Euroopan neuvostossa suomalaisena innovaationa, josta Ruotsi ja Norjakin ovat ottaneet mallia. Ruotsissa ensin pohdittiin, uskaltaako kuntalaiselle antaa tällaisen aloiteoikeuden. Ja sekin on hyvä asia, että myös lapsi tai koululainen voi tehdä kuntalaisaloitteen, Pekola-Sjöblom sanoo.

Toimiiko nimetön tekstiviesti?

Kuntaliitto muistuttaa, ettei kuntalaisaloite jää lojumaan kunnantalon kahvihuoneen pöydälle. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet ja valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa aloitteet ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet.

Nimetön valitus tekstiviestinä paikallislehteen ei siis vie tärkeää asiaa eteenpäin. Tavallinen kuntalainen tai kaupunkilainen voi saada aikaan suuria, jos vain haluaa.

– Kun olemme keränneet tietoa kuntalaisten tekemistä aloitteista, ne ovat osoittautuneet konkreettisiksi asioiksi, jotka kunta mielellään toteuttaa. Kunta ei vain ole huomannut tai tajunnut, että näinkin pienellä asialla voidaan saada kuntalainen tyytyväiseksi ja saada palveluja paranemaan. Esimerkiksi koirapuistoja on rakennettu, valaistuksia parannettu ja tehty hidasteita joillekin teille, kertoo Pekola-Sjöblom.

Kuntaliitto on julkaissut verkkosivuillaan Vallakas-nimisen kuntalaisen oppaan, jossa esitellään kuntalaiselle hyvin seikkaperäisesti vaikutusmahdollisuuksia. Oppaasta löytyvät ohjeet esimerkiksi siihen, kuinka päästä soluttautumaan kunnalliseen luottamustoimeen ja kuinka voi järjestää mielenosoituksen.

Lue myös:

    Uusimmat