Näin tuhkapilvi eroaa viimevuotisesta

Tulivuorenpurkaus levittää jälleen tuhkaa Islannista muualle maailmaan. Tällä kertaa kyseessä on Kaakkois-Islannissa sijaitseva Grimsvötn -tulivuori.

Viron seismologisen tutkimuskeskuksen seismologin Heidi Soosalun mukaan Grimsvötnillä ja viime vuonna purkautuneella Eyjafjallajökullilla on sekä yhtäläisyyksiä että eroja.

– Yhtäläistä on se, että molemmat tulivuoret sijaitsevat jäätikön alla. Kun yli 1000-asteista kivisulaa kohtaa jään, niin kyllä siinä ikävästi räjähtää, Soosalu kuvailee.

Yksi ero purkauksissa on purkautuvan aineksen kemiallinen koostumus.

– Grimsvötnin purkauksessa aines ei näytä hajoavan yhtä hienojakoiseksi kuin Eyjafjallajökullin, Soosalu pohtii.

Pölyn ero johtuu Soosalun mukaan tulivuoren sisärakenteesta eli siitä, kuinka kivisulat ovat muodostuneet.

Hyvää Grimsvötnin tuhkapilvessä on juuri sen isorakeisuus. Isorakeiset hiukkaset eivät kantaudu yhtä kauaksi kuin pienemmät, koska ne tulevat painovoiman vaikutuksesta aikaisemmin alas. Se taas tarkoittaa vähemmän hämminkiä muun muassa lentoliikenteelle. Toisaalta Grimsvötnin purkaus oli poikkeuksellisen korkea.

– Pilvipatsaan korkeus oli huiman korkea, alussa 20 kilometriä. Eli jos paiskataan ainesta niin ylös, niin helppohan sieltä on tietysti tuulten mukana levitä.

Ohi parissa viikossa

Heidi Soosalu arvioi, että Grimsvötnin tulivuorenpurkaus kestää viikon tai pari.

– Nythän tässä on tultu jo aika paljon alas siitä mitä purkauksen pilvipatsas oli huimimmillaan. Jos tämä on tyypillinen purkaus, se hiipuu vähitellen olemattomiin.

Näin ollen vaikutukset lentoliikenteeseen jäisivät huomattavasti viimevuotista pienemmiksi. Myös tuulen suunta - ainakin toistaiseksi - ja viime vuodesta karttunut kokemus tekevät tuhkapilvestä vähemmän dramaattisen.

– Olennainen ero viime vuotiseen on se, että silloin ei tiedetty, mitä tehdä, jos ilmassa on tuhkaa. Tällä kertaa on varmasti kvantitatiivisia arvioita paljon paremmin eli uskalletaan jo lentää, tiedetään paremmin, mikä on oletusarvollisesti turvallista ja mikä ei, Soosalu pohtii.

Soosalun mukaan viime kevään lentorajoituksia ei kuitenkaan voi pitää ylireagointina.

– Jos on potentiaalisesti vaarallisesta asiasta kyse, ei saa mennä kokeilemaan. Koneita ei voi lähettää ilmaan ja katsoa, pysyykö ne siellä. Se on hyvin epäeettistä, Soosalu korostaa.

Lue myös:

    Uusimmat