Supon päällikön Antti Pelttarin mukaan tilanne on juuri nyt rauhallinen ja Venäjän huomio on Ukrainassa ja kotimaassa. Suomesta ei löydy halukkaita yhteistyöhön venäläisdiplomaattien kanssa.
Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan Venäjän yritykset vaikuttaa vilkasta Nato-keskustelua käyvään Suomeen ovat toistaiseksi olleet rajallisia. Tästä huolimatta suomalaisten täytyy olla valmiina Venäjän yrityksiin käynnistää erityisesti kyber- ja informaatio-operaatioita Suomessa, Pelttari sanoo.
Hän kuvasi tilannetta Suomessa toistaiseksi rauhalliseksi. Venäjällä on kuitenkin Pelttarin mukaan todennäköisesti nyt poikkeuksellinen tarve tiedustelutiedolle, mikä johtanee yrityksiin tehdä kybertiedustelua Suomen Nato-kysymyksen tiimoilta.
– Tämä korostaa turvallisten viestiyhteyksien merkitystä, hän muistutti.
Pelttari kertoo odottavansa aiempien viikkojen tapaan myös lisää uusia palvelunestohyökkäyksiä suomalaisiin verkkokohteisiin.
– Meidän täytyy olla myös yhteiskuntana valppaita suojelemaan kriittistä infrastruktuuria mahdollisesti vakavampia ja tuhoisampia kyberhyökkäyksiä vastaan, hän sanoi.
Pelttarin mukaan Venäjän alhaista aktiivisuutta Suomessa selittää se, että venäläisten tiedusteluviranomaisten huomio on keskittynyt Ukrainassa käytävään sotaan sekä vakauden ylläpitämiseen kotimaassa. Venäjän mahdollisuudet henkilötiedusteluun ovat puolestaan rajalliset.
– Pääasiassa siksi, että suomalaisten halukkuus tehdä yhteistyötä venäläisten diplomaattien kanssa on alhainen, Pelttari selvitti.
Pelttari tapasi keskiviikkona Helsingissä pohjoismaiset kollegansa Ruotsin turvallisuuspalvelun Säpon päällikön Charlotte von Essenin ja Norjan turvallisuuspalvelun PST:n päällikön Hans Sverre Sjövoldin.
Lue myös: Suomen, Ruotsin ja Norjan tiedustelupalvelut: Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Pohjoismaiden turvallisuustilannetta vuosiksi
Lue myös: Supo: Venäjän suurin uhka Suomessa kohdistuu tällä hetkellä kriittiseen infraan – "Olisi hyvä, jos kaikilla olisi kotona 72 tunnin hätävara"
Nato- ja öljymaa Norja kiinnostaa Venäjää
Von Essen kertoi myös Ruotsin viranomaisten lisänneen valmiuttaan vastata vaikutusyrityksiin Ruotsin oman Nato-keskustelun johdosta.
– Venäjä voi ajatella, että heillä on nyt rajoitettu aikaikkuna, missä vaikuttaa Ruotsin päätökseen Natoon liittymisestä, von Essen sanoi.
Hänen mukaansa on vaikeaa ennustaa, millaisen muodon Venäjän vaikuttamisyritykset saavat.
– Se voi tapahtua monella tapaa yhtä aikaa: vaikuttamisella mediaan, yleiseen mielipiteeseen ja päätöksentekijöihin tai puuttumisella tärkeisiin palveluihin ja toimintoihin sekä tukemalla ryhmiä, jotka lietsovat yhteiskunnallista levottomuutta, von Essen luetteli.
Hänen mukaansa yhteistyö Suomen ja Norjan turvallisuuspalveluiden kanssa on Ruotsille erittäin tärkeää.
Hans Sverre Sjövoldin mukaan pohjoismaisten turvallisuuspalveluiden työssä ja haasteissa on paljon yhteistä. Norjassa ei tosin tarvitse enää pohtia sitä, miten joku mahdollisesti yrittäisi vaikeuttaa maan liittymistä Natoon. Sen sijaan Norjasta pyritään urkkimaan tietoa siitä, mitä Nato ajattelee eri asioista.
– Se on ikään kuin seuraava askel, Sjövold kuvaa.
Venäjän tiedustelutoimintaa Norjassa hän kuvaa vilkkaaksi, mikä johtuu paitsi Nato-jäsenyydestä myös maan merkityksestä suurena öljyn- ja kaasuntuottajana.
Sjövold muistutti norjalaisten ja venäläisten suhteiden rajan yli pohjoisessa Finnmarkissa olleen perinteisesti hyvin läheiset.
– Mutta sikäli kun tiedän, ja tiedänhän minä aika paljon, niin Ukrainan tilanne on vaikuttanut siihen käsitykseen, mikä monilla norjalaisilla on Venäjästä ja sen toiminnasta, Sjövold kertoi.