Varmasti tunnet henkilön, joka aina ajattelee positiivisesti – tapahtui mitä tapahtui. Tämä henkilö vaikuttaa myös muutenkin aina hyväntuuliselta eikä hänen elämänsä niin vaikealta itse asiassa tunnukaan. Ihanaa, kun edes jollain menee hyvin. Mutta voisiko tuo henkilö olla sinä?
Myönteiset tunteet ja positiivinen ajattelu lisäävät onnea elämässä. Nicolas Jacquemot on kirjoittanut kirjan nimeltä Mitä optimisteilta voi oppia (Atena Kustannus). Jacquemot käsittelee teoksessaan positiivista psykologiaa, joka pyrkii muutokseen. Heikkouksien sijasta keskitytään ihmisen myönteisiin ominaisuuksiin ja tunteisiin, kuten rohkeuteen, anteeksiantoon, lahjakkuuteen tai kykyyn rakastaa.
Niin negatiiviset kuin positiivisetkin ajatukset vaikuttavat suoraan myös hyvinvointiimme, tunteisiimme ja toimintaamme. Jos valmiiksi ajattelemme, ettei jokin koskaan onnistu ja että kaikki on ihan tyhmää, niin varmasti epäonnistumme ja kaikki on ihan tyhmää.
Jacquemot kehottaa muun muassa sanomaan "ei" negaatioille. Hän kehottaa pääsemään eroon turhista negatiivisista ajatuksista, kuten "Ei käy, en ikinä pysty siihen" -ajatuksista. Toinen tekemistä ja kokemista rajoittava ajatus on jatkuvasti perusteluissa pyörivä mutta. Esimerkiksi, "haluaisin opetella soittamaan pianoa, mutta..." Jacquemot kehottaa kokeilemaan ajatusleikkiä, jossa mutta-sanan tilalle ajatellaankin ja. Esimerkiksi "Haluaisin opetella soittamaan pianoa, ja olen jo niin vanhakin". Ehkä elämänkokemuksesta voikin olla hyötyä myös pianonsoiton opiskelussa. Ehkäpä juuri ikä onkin tuonut tullessaan tietynlaista kurinalaisuutta ja keskittymiskykyä, jota lapselta saattaa puuttua.
Monissa tutkimuksissa on myös todettu, että optimismilla on yhteys henkisen terveyden lisäksi myös fyysiseen hyvinvointiin. Optimistit ovat joissain tutkimuksissa jopa epätavallisen terveitä. Heillä on parempi immuunipuolustus ja stressinsietokyky ja vakaampi sydän- ja verisuonijärjestelmä kuin pessimisteillä. Optimistit myös toipuvat sairauksista pessimistejä nopeammin.
Jacquemot kertoo yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa seurattiin 180 nunnan elämäntarinoita. Tarinoiden ja eliniän välillä todettiin hämmentävä yhteys: 90 prosenttia onnellisimmista nunnista eli vähintään 85-vuotiaiksi, kun puolestaan vähiten onnellisista nunnista eli yhtä pitkään vain 34 prosenttia. 94-vuotiaiksi onnellisista nunnista eli 54 prosenttia, ja vähemmän onnellisten nunnien kohdalla samaan ikään ylsi vain 11 prosenttia.
Kuinka opin optimistisemmaksi?
Optimistin käsikirjan kirjoittaja Martin Seligman kertoo, että optimismi antaa valmiuksia muuttaa niitä tuhoisia ajatuksia, joita mieleen tulee vastoinkäymisiä kohdatessaan. Seligmanin perusajatus on, että optimismi on ajatusten lisäksi myös tekoja.
– Kun ihmiset ajattelevat tulevaisuudesta positiivisesti, heillä on suuremmat mahdollisuudet yrittää saavuttaa tavoitteita, joiden avulla todellakin tapahtuu niin kuin he toivovat. He kokevat todennäköisemmin iloa edistymisestään. Lisäksi he ovat tyytyväisempiä itseensä ja elämäänsä, koska heidän henkilökohtaiset voimavaransa lisääntyvät, selvittää Jacquemot Seligmanin ajatuksiaan.
Konkreettisina tehtävänä Seligman ehdottaa esimerkiksi hankkimaan pienen muistikirjan ja kirjoittamaan siihen joka päivä kolme positiivista asiaa. Tämä auttaa panemaan myös myönteiset asiat merkille, sillä usein vain negatiiviset asiat ja tapahtumat jäävät pyörimään mieleen. Seligman kertoo myös, että tutkimuksetkin ovat osoittaneet, että harjoitusta tehneet ihmiset olivat tulleet onnellisemmiksi puolen vuoden kuluessa.
Varo sokeaa optimismia!
Optimismi tai positiivinen ajattelu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aivan kaikki asiat pitää nähdä positiivisessa valossa. Liiallinen, sokea optimismi voi olla ajanmittaan jopa tuhoisaa, sillä sen avulla voidaan sivuuttaa oikeasti tärkeitä asioita nykyhetkessä, jotka voivat vahingoittaa tulevaisuudessa. Esimerkiksi "Ei tämä rinnan kyhmy voi olla vaarallinen, en siis tutkituta sitä."
On siis syytä miettiä, kääntyvätkö asiat todella parhain päin vain siksi, että haluaa uskotella itselleen niin. Liian valoisa suhtautuminen saattaa pudottaa elämältä pohjan. Jos aina vain näkee kaikki asiat hyvinä ja positiivisina, ei oikeastaan olekaan optimisti, vaan kyse onkin tietynlaisesta toiveajattelusta. Toiveajattelu puolestaan on passiivinen, eikä aktiivinen ilmiö.
Optimismi on toimintakeskeistä ja optimisti asettaa tavoitteita, joiden avulla hän muuttaa asioita sujumaan haluamaansa suuntaan.
"Sanotaan, että aika muuttaa asioita, mutta itse asiassa ne täytyy muuttaa itse"
– taiteilija Andy Warhol
Teksti: Vilja Rydman
Kuvat: Shutterstock
Lähde: Nicolas Jacquemot: Mitä optimisteilta voi oppia (Atena Kustannus)