Ilmatieteenlaitos ja teiden kunnossapitäjät päättävät, milloin liikenteeseen annetaan erityyppisiä kelivaroituksia.
Suomen eri osissa kelivaroitukset ovat samallakin kelillä hieman erilaisia. Myös autoilijoiden tottumukset vaikkapa talvikeliin otetaan huomioon.
Lue myös: Pakkasten jälkeen ensi viikolla märkä käänne säässä
Vuosittain käydään julkisestikin keskustelua siitä, annetaanko varoituksia liian heppoisin perustein – että onko esimerkiksi talvella satavasta lumesta pakko aina varoittaa?
– Karkeasti voi sanoa, että jos lunta tulee päivän aikana yli kymmenen senttiä, niin silloin kaikkia tienhoitotoimenpiteitä ei ehditä tehdä. Silloin keli on erittäin huono. Tai sitten tarvitaan tarpeeksi voimakas sade. Jos lunta tulee päivällä pari-kolme senttiä, niin silloin sanotaan, että keli on huono, kertoo päivystävä meteorologi Hannu Valta.
Huonon kelin varoitus annetaan helpommin pakkasella. Jos pakkasta on yli viisi tai yli kymmenen astetta, jolloin suola ei enää pure teihin, niin lumi pöllyää helpommin.
– Jos pakkasta on vaikka kymmenen astetta, niin silloin viiden millin vedeksi muutettu sademäärä tuottaa helposti jo kymmenen sentin lumimäärän. Lumi pöllyää helpommin ja silloin aletaan puhua erittäin huonosta kelistä.
Lapissa keli ei mene helposti huonoksi
Valta sanoo, että pakkasen kiristyessä jo muutama milli sadetta yhdistettynä pieneen tuuleen pöllyttää lunta ja aiheuttaa varoituksen huonosta ajokelistä.
