Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti kello yhdeksältä televisioidun puheen presidentti Mauno Koiviston kuoleman johdosta. Alla puhe luettavissa kokonaisuudessaan.
Hyvät suomalaiset.
Olemme eilen illalla suurta surua tuntien vastaanottaneet uutisen presidentti Mauno Koiviston kuolemasta. Koivisto nukkui pois 93-vuotiaana läheisten hyvästelemänä.
Mauno Koiviston mukana Suomen poliittisesta elämästä poistui lopullisesti se sukupolvi, joka osallistui sotiin ja niiden jälkeiseen jälleenrakennukseen ja oli avainpaikoilla ohjaamassa Suomen nykyisen menestyksen ja hyvinvoinnin tielle. Olemme kiitollisia Koiviston työstä, joka osaltaan on mahdollistanut sen, että Suomi on itsenäisyyden juhlavuotenaan maailman vakain maa.
Koivisto jätti presidentin viran 23 vuotta sitten, mutta hän ei luopunut poliittisen vaikuttajan roolista. Koivisto oli hyvin taidokas puhuja sekä kirjoittaja. Hänellä oli taito jättää teksteihinsä persoonallinen leima. Ajatusten ja sanojen kulku antoi pohdittavaa, ja hän säilytti omaperäisyytensä sekä vahvan kyvyn itsenäiseen ajatteluun.
Mauno Koivisto oli luonteeltaan vakaa ja harkitseva. Hän jätti suomalaiseen keskusteluun käsitteen fundeeraamisesta – asioiden pohdiskelusta. Koivistolle pohdiskelu oli tapa varmistua siitä, että asioita tehtiin johdonmukaisesti ja laajaa luottamusta herättävällä tavalla.
Koiviston elämään sisältyi väriä ja dramatiikkaa.
Hän ilmoittautui teini-ikäisenä vapaaehtoiseksi ottamaan vastuuta Suomesta, ensin väestönsuojelussa ja palokuntalaisena, sittemmin puolustamaan itsenäisyyttämme sotilaana. Sen elämänvaiheensa hän päätti Törnin joukoissa Ilomantsin voitokkaiden taisteluiden jälkeen syyskuussa 1944.
Vaatimattomista kotioloista ensin ruumiillisen työn tekijäksi, sitten yliopisto-opettajaksi, pankinjohtajaksi ja lopulta valtakunnan politiikan huipulle - Mauno Koiviston elämän kulku on vertaansa vailla. Kaiken perustana oli määrätietoinen opiskelu työn ohella. Rintamamiehille järjestetty metalliviilarin kurssi antoi hänelle kimmokkeen pyrkiä ensin keskikouluun, sitten jatkaa ylioppilaaksi ja lopulta filosofian tohtoriksi.