Näin Linnan juhlat ovat muuttuneet eri isäntien ja emäntien aikana

Juho Stålberg (1919–1925)

Ensimmäiset Linnan juhlat olivat vuonna 1919 melko pienimuotoinen tilaisuus. Tunnin kestäneeseen tilaisuuteen oli kutsuttu noin 150 vierasta. Vieraat olivat poliitikkoja, diplomaatteja ja virkamiehiä. Tarjolla oli pikkuleipiä ja kahvia.

Lauri Relander (1925–1931)

Linnan juhlat eivät olleet vielä Relanderin aikana vakiintunut käytäntö, mutta myös Relander järjesti itsenäisyyspäivän kunniaksi vastaanoton. Relanderin aikana juhlien ohjelmistoon tuli mukaan tanssi vuonna 1922. Tanssi-tapa vakiintui kuitenkin vasta vuonna 1925. Samana vuonna vakiintui kättelyseremonia.

Hänen aikanaan pöydässä tarjoiltiin voileipä- ja täytekakkuja. Myös juhlien booli oli ensi kertaa maisteltavissa, mutta boolin ainesosat olivat vielä tuolloin pilsner ja sitruunasooda.

Pehr Svinhufvud (1931–1937)

Presidentti Svinhufvud yritti karsia Linnan juhlista joitakin muodollisuuksia, kuten vieraiden kättelyn. Presidenttipariskunta tuli sen sijaan tervehtimään vieraita saliin Porilaisten marssin soidessa.

Svinhufvudin aikana Linnan juhlien tarjoiluihin vakiintui myös Stella-konditorian Ellen Svinhufvud -kakku.

Kyösti Kallio (1937–1940)

Kallion aikana Linnan juhlissa ei tarjoiltu alkoholia. Presidenttipari oli itse täysin raitis. Juhlissa ei myöskään tanssittu, mutta vieraat viihtyivät juhlissa silti hyvin. Presidenttipari kätteli kaikki vieraat.

Tarjolla oli muun muassa simaa, voileipiä, eksoottisia hedelmiä ja makeisia.

Risto Ryti (1940–1944) ja Carl-Gustaf Mannerheim (1944–1946) olivat presidenttinä sodan aikaan, jolloin juhlia ei vietetty.

Juho Paasikivi (1946–1956)

Paasikivelle jäi Linnan juhlien tradition elvyttäminen sotavuosien jälkeen. Itsenäisyydellä oli sodan jälkeen aivan erityinen merkitys.

Tanssi ja booli palasivat Linnaan. Juhlissa oli toista tuhatta vierasta ja musiikkina soi jopa samba! Vieraisiin kuuluivat muun muassa diplomaatit.

Urho Kekkonen (1956–1982)

Kekkosen pitkällä valtakaudella Linnan juhlien merkitys korostui entisestään. Kutsun saaminen oli huomattava kunnianosoitus. Kekkosen aikana huomioitiin erityisesti neuvostoliittolaiset vieraat.

Juhlien vierasmäärä kasvoi jopa 2300 henkeen. Kekkonen tanssitti lattialla muun muassa vuoden 1966 Miss Suomea Satu Östring-Procopéta vuonna 1978.

Mauno Koivisto (1982–1994)

Linnan juhlat televisioitiin ensimmäisen kerran juuri Koiviston aikana vuonna 1982. Näin itsenäisyyspäiväjuhla ei enää ollut vain harvojen herkkua, vaan myös tavalliset kansalaiset pääsivät osallistumaan juhliin kotisohviltaan.

Vieraslistaa uusittiin Koiviston aikana reippaasti. Linnaan kutsuttiin muun muassa kaikki Mannerheim-ristin ritarit.

Juhlille oli Koivistojen aikana hieman vähemmän tilaa, sillä presidenttipari asui Linnan kolmannessa kerroksessa.

Martti Ahtisaari (1994–2000)

Ahtisaaren aikana vieraslistaa uusittiin kaikista radikaaleimmin. Kutsulistalle ilmestyi muun muassa enemmän nuoria ja myös viihdealan edustajia. Ahtisaaren aikana juhliin kutsuttiin myös tavallisia ihmisiä, jotka olivat tehneet arvokasta vaalityötä.

Kansainvälinen Ahtisaaren pariskunta toi taloon jazzin ja viinin. Myös maakuntaruokien osuutta lisättiin.

Tarja Halonen (2000–2011)

Suomen ensimmäisen naispresidentin Tarja Halosen aikana Linnan juhlat ovat muuttuneet positiivisella tavalla rennommiksi. Kutsuvieraslistaa kierrätetään paljon: samat naamat eivät juhli Linnassa joka vuosi.

Halonen joutui presidenttinä myös erikoisen pulman eteen: naispresidentin Linnan juhlien puku on suuri mielenkiinnon kohde. Halonen onkin nähty juhlissa niin kansallispuvussa kuin kierrätysasussakin. Katso Tarja Halosen kaikki puvut vuosien varrelta!

Linnan juhlien pukukoodi on tiukka

Muodin ammattilaiset uskovat: Näin Jenni Haukio pukeutuu Linnan juhliin

Muotisuunnittelija: Tällaisia pukuja nähdään Linnan juhlissa vuonan 2012

Studio55.fi:

Teksti: AVA

Lähde: Helinä Hirvikorpi/Linnan juhlat kautta aikojen

Kuvat: Lehtikuva