Joulun lahjapaperit ja hautakynttilät kuuluvat sekajätteeseen, jota syntyy Suomessa yhä liikaa. Jätteenkierrätyksen asiantuntijat antoivat MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa täsmävinkit joulunajan roskienlajitteluun.
Ympäristöasiantuntija Minna Partti Helsingin seudun ympäristöpalvelusta muistuttaa, että lahjapapereita ei pidä laittaa paperinkeräykseen.
– Perinteinen joululahjapaperi ei ole kierrätyskelpoista, vaan kuuluu sekajätteeseen tai poltettavaan jätteeseen eli se menee energiaksi, Partti sanoi.
– Jätettä ei lahjoista tarvitse edes syntyä, jos ostetaan lahjaksi elämyksiä ja palveluita. Lahjapaperista pääsee eroon käyttämällä lahjapusseja, jotka voi säästää seuraavaan vuoteen. Lajittelun ei tarvitse olla vaikeaa.
Kinkun rasva pitää hyydyttää ennen hävitystä
Kynttilöiden kohdalla oikea jäteastia riippuu kynttilän laadusta.
– Kertakäyttöiset hautakynttilät ovat sekajätettä. Vaikka niissä olisi lasia tai muovia, ei niitä pidä silti laittaa lasi- tai muovikeräykseen. Metallinen hattu niistä kannattaa tosin irrottaa erikseen metallikeräykseen, Partti sanoo.
Ledikynttilät puolestaan kuuluvat sähkölaitekeräykseen.
– Ledikynttilät ovat sähkölaitteita ja ne voi jättää muun muassa kauppoihin, jotka myyvät sähkölaitteita, sillä niissä on vastaanottovelvollisuus.
Kinkun rasvaa puolestaan ei pidä kaataa viemäriin, vaan viedä jähmetettynä biojätteisiin.
– Paras vaihtoehto on tietysti käyttää rasva uudelleen ruuanvalmistuksessa. Biojätteeseen sen saa laittaa, kannattaa hyydyttää ensin.
– Yksi vaihtoehto on myös valuttaa se nestemäisenä vaikkapa maitopurkkiin ja viedä kinkkutempaukseen, josta löytyy tietoa osoitteesta kinkkutemppu.com, Partti vinkkaa.
Kinkkutempauksessa rasvasta valmistetaan uusiutuvaa dieselpolttoainetta.
"Sekajätteen määrä pitää puolittaa"
Yhteiskuntajohtaja Jorma Mikkonen Lassila & Tikanojalta sanoo, että jätettä ei lopulta synny jouluna paljon enempää kuin arkipäivänä keskimäärin.
– Jätettä syntyy ympäri vuoden noin kilo per päivä per henkilö. Jouluna määrä on kutakuinkin sama, vaikka varmasti sekä biojätettä että pakkausjätettä syntyy jonkin verran enemmän, Mikkonen sanoo.
Hänen mukaansa sekajätettä syntyy ylipäätään Suomessa vielä liikaa, vaikka asenne jätteenlajitteluun ja kierrätykseen onkin jo hyvä.
– Sekajätteen määrä pitää ihan aluksi puolittaa, jotta päästään EU:n asettamiin kierrätystavoitteisiin. Sen jälkeen voitaisiin pyrkiä puolittamaan vielä se saavutettu määrä. Kun lajittelu viedään mahdollisimman pitkälle, jää sekajätteisiin alle 10 prosenttia, mitä ei voida kierrättää.
Tekstiilien kierrätys on tulevaisuutta
Minna Partin mukaan jätteenkäsittelyä kehitetään pääkaupunkiseudulla monin tavoin.
– Tekstiilien kierrätys on tulevaisuutta. Meilläkin on keräyskokeilu, jossa käyttökelvottomat tekstiilit saataisiin aitoon kierrätykseen. Lisäksi vuosina 2020-2021 hyödynnettävien jätteiden astioita lisätään myös pienempiin kiinteistöihin. Se lisää lajittelua selvästi, kun se on tehty helpoksi ja järjestetty lähelle.