MTV Uutiset kysyi kuuden suurimman puolueen maakuntien piiripäättäjiltä, kuka on heidän suosikkinsa puolueensa seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi vuoden 2024 vaaleissa. Monilla puolueille nousi esiin selkeät suosikkinimet.
Yhteistä monille suosikeille on se, että he ovat olleet melko pitkään mukana politiikassa. Presidentti mielletään yleensä juuri kokeneeksi poliitikoksi.
– Tasavallan presidentti on kuitenkin vaaleilla valittava henkilö, joten kokemuksella on merkitystä. Poliittinen kokemus tuo uskottavuutta. Kokenut poliitikko tuntee sisä- ja ulkopolitiikkaa, toteaa Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari.
Esimerkiksi asema puolueen nykyisenä puheenjohtajana ei kuitenkaan kaikissa puolueissa herätä kannatusta presidenttiehdokkaaksi, sillä esimerkiksi Sanna Marin (sd.), Annika Saarikko (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Petteri Orpo (kok.) eivät ole puolueväkensä suurimpia suosikkeja presidenttipelissä.
Heidän kannatuksensa presidenttiehdokkaaksi jää 3-10 prosentin tienoille.
Lue myös: IL: Pääministeri Marin on suomalaisten suosikki seuraavaksi presidentiksi
Sdp:n piiripäättäjien selkeät suosikit presidenttiehdokkaaksi ovat nykyinen europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (35 prosenttia) sekä EU-komissaari Jutta Urpilainen (32 prosenttia). Kolmantena oli Erkki Liikanen, joka sai Sdp:n piiriväeltä 13 prosentin kannatuksen.
– Heinäluoman kannatus on yllättävän korkea, Ruostetsaari kommentoi.
Perussuomalaisilla oli selkeät kaksi suosikkia: europarlamentaarikko Laura Huhtasaari (41 prosenttia) sekä puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho (41 prosenttia).
Vuoden 2018 vaaleissa Huhtasaari oli Perussuomalaisten ehdokas.
Vapaavuori ja Katainen kokoomuksen kärjessä
Kokoomuksen piirivaikuttajien kaksi selkeintä suosikkia ovat nykyinen Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (24 prosenttia) ja Sitran yliasiamies Jyrki Katainen (23 prosenttia).
Molemmat heistä ovat olleet niin kansanedustajina kuin ministereinä. Katainen myös pääministerinä, kokoomuksen puheenjohtajana ja EU-komissaarina.
Kokoomusväen kolmas suosikki on entinen pääministeri Alexander Stubb (19 prosenttia), joka on nykyisin Firenzessä sijaitsevan EU-yliopiston yksikönjohtaja.
Keskustan piiripäättäjien vastauksissa nousee yksi nimi selkeästi ylitse muiden: Olli Rehn (41 prosenttia).
Nykyisin Suomen Pankin pääjohtajan toimiva Rehn on aiemmin toiminut niin ministerinä kuin EU-komissaarina.
Entinen pääministeri Esko Aho sai keskustalaisilta 22 prosentin kannatuksen ja nykyinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen 16 prosentin kannatuksen.
Monilla puolueilla suosikkien joukossa on nykyisiä tai entisiä Euroopan parlamentissa tai komissiossa vaikuttaneita, kokeneita poliitikkoja.
– Euroopan parlamentin jäsenet ja komissaarit näyttävät menestyvän hyvin kyselyssä, vaikka eivät näy kovin paljon julkisuudessa. Kun vastaajina ovat puolueaktiivit, niin on selvää, etteivät mepit ja komissaarit ole hautautuneet heidän mielissään Brysseliin. Tästä voisi päätellä, että EU-kokemus on kovaa valuuttaa näissä puolueiden sisäisissä kisoissa, Ruostetsaari miettii.
Mtv Uutisten kysely lähetettiin puolueiden piirihallitusten jäsenille. Vastaukset koottiin 9.12. - 22.12. Puoluekohtainen vastausprosentti oli 48-65 prosenttia. Kyselyn teki Mtv Uutisten toimeksiannosta Corefiner Oy.
Vihreät uskovat Haavistoon
Vihreiden usko Pekka Haavistoon ei horju. Perustuslakivaliokunnan Al-Hol-kysymyksestä antamat moitteet eivät ainakaan paljon näy vihreiden vastauksissa, sillä 52 prosenttia heistä haluaisi Haaviston presidenttiehdokkaaksi.
Haavistoa on ainakin ennen Al Hol-jupakkaa pidetty yhtenä mahdollisena suosikkina vuoden 2024 presidentinvaalissa, jos hän yhä lähtee ehdolle.
Vihreiden muut suosikit ovat europarlamentaarikot Ville Niinistö (21 prosenttia) ja Heidi Hautala (10 prosenttia).
Vasemmistoliittolaisten vastauksista erottuu melko tasainen kolmen kärki. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson saa 28 prosentin kannatuksen ja kansanedustaja Merja Kyllönen 27 prosentin kannatuksen.
Nykyinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki saa 26 prosentin kannatuksen.
Viime vaaleissa Kyllönen oli Vasemmistoliiton presidenttiehdokas ja sitä edellisissä vaaleissa ehdokkaana oli Arhinmäki.
Vuoden 2024 vaaleissa ei ole istuvaa presidenttiä ehdolla, mikä tekee vaalitilanteesta avoimemman.
– Kyllä sillä on iso vaikutus, ettei istuva presidentti voi asettua ehdolle. Peli- ja kilpailutilanne on avoin. Jos istuva presidentti lähtee ehdolle, hänelle ei haluta lähteä häviämään. Nyt seuraavissa vaaleissa tilanne on toinen, Ruostetsaari kertoo.