Näin epävarmoja ovat poliisin käyttämät huumetestit – amfetamiini tunnistetaan kuitenkin niin hyvin, että poliisilla on sauma säästöön

Amfetamiini todetaan pikatestein niin hyvin, että pelkkä laboratorioon lähetettävä sylkitesti voisi mahdollisesti riittää osaksi rattijuopumuksen käsittelyä. 

Poliisi toivoo, että jatkossa sen ei tarvitsisi viedä amfetamiineista kärähtänyttä rattijuoppoa erilliseen verikokeeseen, vaan voisi ottaa epäillyltä sylkinäytteen, kun huumepikatesti antaa positiivisen tuloksen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki aiheesta selvityksen, jossa se vertaili epäillyille rattijuopoille tehtyjen huumepikatestien ja näille tehtyjen verikokeiden tuloksia.

Tuloksena oli, että amfetamiini todetaan pikatestein niin hyvin, että pelkkä laboratorioon lähetettävä sylkitesti voisi mahdollisesti riittää osaksi rattijuopumuksen käsittelyä.

Sen sijaan tuloksista kävi ilmi, että osa huumausaineista tunnistetaan pikatestissä erittäin epävarmasti, sillä testi antaa huomattavan määrän sekä vääriä positiivisia että vääriä negatiivisia tuloksia.

4:44
Huumerattijuopumusten määrä on kasvanut Suomessa nopeasti? Näin poliisi kommentoi valvonnan hälyttäviä tuloksia vuonna 2020.

Joissain aineissa jopa alle puolet positiivisista tuloksista oikein

Esimerkiksi kaikista positiivista opiaattitesteistä vain runsas kolmannes todettiin myös verinäytteessä positiiviseksi. Eli kaksi kolmesta opiaatteja osoittaneesta pikatestistä oli väärä. Vastaavasti kokaiinia mitanneista positiivista testeistä runsaat puolet oli positiivisia myös verikokeessa.

Toisaalta tilanne oli paikoin huono myös toisin päin: bentsodiatsepiineja testanneista pikatesteistä hieman yli puolet oli vääriä negatiivisia, eli noin puolet henkilöistä, joilla oli veressä bentodiatsepiineja eivät kärynneet pikatestissä.

Tuloksia analysoidessa on syytä huomata, että erityisesti opiaatteja havaittiin liikenteessä hyvin vähän, joka voi vaikuttaa tilastojen luotettavuuteen.

Katso THL:n tilastot huumepikatestien luetettavuudesta jutun lopusta.

Amfetamiinikuskit suurin huumerattijuoppojen ryhmä

Uudistus, jolla amfetamiinikuskit voitaisiin jättää viemättä verikokeeseen rattijuopumuksen toteamiseksi, vaikuttaisi paljon poliisin työmäärän. Huume- ja läkerattijuopumusepäilyistä yli 60 prosenttia koskee amfetamiinia nauttineita kuljettajia.

Suomi on tunnettu pitkien etäisyyksien maana, joten epäillyn rattijuopon kuljettaminen verikoetta varten terveydenhuollon toimintayksikköön, voi viedä poliisipartiolta pitkän tovin. Tutkimukset vievät myös terveydenhuollon henkilöstön työaikaa.

– Ottaen huomioon amfetamiinin (ja viime vuosina tarjonnasta riippuen myös metamfetamiinin) korkean esiintyvyyden suomalaisissa huumerattijuoppopopulaatiossa, voidaan karkeasti arvioida, että kolmasosassa tai mahdollisesti jopa puolessa tapauksista ei epäiltyä tarvitsisi viedä verinäytteenottoon, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi.

Poliisihallituksen mukaan sylkinäytemenettely on käytössä Espanjassa, Ranskassa ja Belgiassa. Sen toiveena on saada asia käsittelyyn oikeusministeriön ja sisäministeriön kanssa.

– Aikaisemmassa keskustelussa oikeusministeriön kanta oli, että asiassa ei tarvitsisi tehdä lakimuutoksia, Poliisihallituksesta kerrotaan sähköpostitse.

Menettelyssä myös puutteensa

Sylkinäytteestä ei voida verinäytteen tapaan päätellä, kuinka paljon henkilö on ainetta käyttänyt tai miten päihtynyt hän aineesta on. Siksi sitä ei THL:n mukaan voi käyttää rattijuopumuksen mahdollisen törkeyden arvioinnissa tai sellaisessa tilanteissa, joissa tutkimukset paljastavat henkilön käyttäneen ainetta, johon hänellä on resepti.

THL katsookin, että jos epäillyn ajokyky on poliisin havaintojen perusteella tuntuvasti huonontunut niin, että olisi syytä epäillä törkeää rattijuopumusta, ohjattaisiin rattijuopot jatkossakin verinäytteesee ja kliiniseen päihtymystilan arviointiin. THL kiinnittää huomiota myös siihen, että jos sylkinäytemenettely otetaan käyttöön, on kiinnitettävä huomiota siihen, että sylkinäytteet otetaan tarpeeksi laadukkaalla välineistöllä, jotta varmentavat laboratoriotutkimukset voidaan tehdä luotettavasti.

Myös Poliisihallituksesta huomioidaan, että asian edetessä näytteenottovälineistö pitää kilpailuttaa ja niiden käyttö kouluttaa poliiseille.

Selitteet taulukolle:

  • Herkkyys (sensitiivisyys): Pikatestin kyky havaita aine näytteessä: pikatestipositiivisten sylkinäytteiden osuus laboratoriossa verinäytteistä todettuihin positiivisiin löydöksiin.
  • Osuvuus (spesifisyys, tarkkuus): Pikatestin osuvuus havaita aine oikein: pikatestinegatiivisten sylkinäytteiden osuus laboratoriossa todetuista negatiivisista verilöydöksistä.
  • Oikeellisuus: Syljestä tehdyn pikatestin ja laboratoriossa verinäytteestä todetun löydöksen vastaavuus (positiiviset ja negatiiviset).
  • Esiintyvyys: Laboratoriossa verinäytteestä todettujen positiivisten löydösten osuus kaikista tutkituista tapauksista.
  • Positiivinen ennustearvo: Laboratoriossa verinäytteestä todettujen positiivisten löydösten osuus kaikista positiivisista (oikeat ja väärät positiiviset) syljestä tehdyistä pikatesteistä.
  • Negatiivinen ennustearvo: Laboratoriossa verinäytteestä todettujen negatiivisten tulosten osuus kaikista negatiivisista (oikeat ja väärät negatiiviset) syljen pikatestituloksista.

Lähde: THL.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja