Myyriä vilisee Pohjois-Suomessa ennätyksellisen paljon

Kuusamolainen Alpo Lämsä kertoo, että myyriä vilisee pihamaalla ennätyksellisen paljon. Tuhotkin ovat sen mukaiset.

– Kasvi- ja mansikkamaalla ne ovat tehneet pahoja tuhoja. Yön aikana mansikoihin ilmestyy aina kolot. En ole varmaan eläissäni nähnyt näin paljon myyriä.

Professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitokselta vahvistaa Lämsän epäilyt pohjoisen runsaasta myyräkannasta.

– Pohjois-Suomessa on tänä vuonna vuosikymmeniin pahin myyrävuosi, 30 vuoteen ei ole ollut tällaista myyrähuippua.

Sen sijaan Etelä-Suomessa myyriä on Henttosen mukaan odotettua vähemmän.

– Ennustettiin, että maan eteläosissa olisi huippuvuosi. Monin paikoin onkin paljon myyriä, mutta se on laikukkaampaa kuin esimerkiksi kolme vuotta sitten. Nyt Etelä-Suomessa on myös paljon alueita, joilla on vain vähän myyriä. Vuoden 2008 kaltaista myyrähuippua ei tänä vuonna Etelä-Suomessa siis nähdä.

Noin joka kolmas vuosi on runsas myyrävuosi. Helpotusta myyräongelmaan on luvassa ensi vuonna, kun myyräkannan arvioidaan vaihteeksi romahtavan.

– Ensi talvena ainakin Pohjois-Suomen kanta romahtaa, koska se on toista syksyä niin runsas. Etelä-Suomen tilanne romahti paikoin jo talvella ja paikoin syksyllä. Ensi kesä tulee olemaan aika tyhjä myyristä sekä etelässä että pohjoisessa, lupaa Henttonen.

Runsas myyrävuosi enteilee useita myyräkuumetartuntoja

Myyräkuumetta esiintyy tulevana syksynä tavallista enemmän, koska se seuraa täysin metsämyyräkannan vaihteluita.

– Vuosi 2008 oli erityisen paha myyrävuosi, joten se oli myös ennätysvuosi myyräkuumeessa. Tartuntoja diagnosoitiin tuolloin lähes 3500, kun välivuosina niitä on 1000-2000, sanoo Henttonen.

Koska myyrätilanne ei ole tänä vuonna etelässä vuoden 2008 tasoa, Henttonen ennustaa, että myyräkuumetartunnoissa jäädään alle 3000. Hän muistuttaa, että ainoa laji, joka myyräkuumetta levittää on nimen omaan metsämyyrä.

– Ihmisten ei kannata olla huolissaan myyräkuumeesta, jos puutarhassa on heinämakkaroita. Ne ovat pelto- ja lapinmyyrien tekosia, ja ne eivät levitä myyräkuumetta.

Myyräkuumetartunnan saa hengitysteitse, kun virus menee pölyn mukana hengitykseen. Mitä enemmän pölyä on, sitä suurempi on riski saada tartunta.

– Halkoja kannattaa hakata ulkona, eikä liiterissä, jossa pölyää kovasti. Hengityssuojain auttaa hiukan. Ja jos mökissä tai rakennuksessa on myyrän papanoita, niin niitä ei pidä ottaa pois pölynimurilla, vaan jollakin märällä rätillä, Henttonen neuvoo.

Koloradonkuoriaisia löydetty Sysmästä