Lähes kaikkialla Suomessa on kuluvana syksynä runsaasti myyriä. Tämä on poikkeuksellista, sillä yleensä myyräkannat eivät vaihtele samassa rytmissä koko maassa, toteaa Metsäntutkimuslaitoksen professori Heikki Henttonen.
Myyrien runsaus merkitsee lisääntynyttä tuhoriskiä metsätaimikoissa ja puutarhoissa. Mittava metsämyyräkanta lisää myös myyräkuumetartuntojen riskiä.
Myyrien määrä alkoi kasvaa voimakkaasti kesällä 2001 lähes koko Etelä-Suomessa sekä pohjoisimmassa Lapissa. Etelässä metsämyyriä oli paljon, ja peltomyyrienkin määrä kasvoi monin paikoin.
Myös myyrien talvehtiminen onnistui viime talvena hyvin. Kesän 2002 aikana myyräkannat ovat edelleen kasvaneet tai pysyneet voimissaan näillä alueilla. Lisäksi myyrien määrä on kesän aikana runsastunut Etelä-Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Myyriä onkin tänä syksynä runsaasti koko maassa, joskin eri lajien välisissä suhteissa ja eläinten määrissä on alueellisia eroja.
Myyrätuhoriski talvella
Tulevana talvena myyrätuhojen riski on suuri, varoittaa Metsäntutkimuslaitos. Tämä merkitsee, että ainakin arvokkaimmat puut ja viljelmät kannattaa suojata myyriä vastaan.
Taimisuojia ehtii vielä asettaa. Talvemmallakin voi viime hetken tuhontorjuntakeinona käyttää myrkkysyöttejä, joita sirotellaan hangella näkyviin myyrien hengitysreikiin. Syöttejä kannatta käyttää, jos myyrien reikiä on runsaasti keskellä parasta koivutaimikkoa.
Pahin taimituholainen on peltomyyrä. Juuristotuhoja aiheuttavan vesimyyrän kannat eivät ole tänä syksynä runsaita kuin paikallisesti.
Myyräkuumeen aikaa ovat loppusyksy ja alkutalvi, jolloin metsämyyrät tunkeutuvat ulkorakennuksiin. Metsämyyrien virtsassaan erittämä Puumala-virus tarttuu ihmiseen hengitysteitse pölytartuntana.
Suomessa on vuosittain noin 1000 myyräkuumetapausta. Kun metsämyyriä on paljon laajoilla alueilla, tartuntojen määrä voi kuitenkin nousta yli 2000:een.
(MTV3-STT)