Myanmarin levottomuudet YK:n turvaneuvoston käsittelyyn

Myanmarissa ainakin kaksi mielenosoittajaa on kuollut ja viisi haavoittunut Yangonin mielenosoituksissa, kertovat sairaalalähteet. Poliisi kovensi otteitaan tänään ja avasi tulen kohti mielenosoittajia.

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu illalla Suomen aikaa pohtimaan toimia Burman sotilasjunttaa vastaan. Kokouksesta kertoi Ranskan ulkoministeri Bernard Kouchner.

Mielenosoituksissa kuolleiden määrästä on erilaisia tietoja. Paikalliset viranomaiset sanoivat, että surmansa on saanut ainakin kolme munkkia. Joidenkin lähteiden mukaan kuolonuhreja on vähintään viisi.

Protestimarssit jatkuvat

Silminnäkijöiden mukaan noin 5000 munkkia ja siviiliä marssii demokratian puolesta Yangonin keskustan läpi.

Ainakin kymmenen munkkia on joutunut hyökkäyksen kohteeksi poliisin pamputtaessa noin 700 sotilasjuntan vastaista mielenosoittajaa. Poliisi on myös ampunut laukauksia kaduilla marssivia protestoijia kohden.

Ainakin kaksi mielenosoittaja on kuollut ja viisi haavoittunut mielenosoituksissa, kertovat sairaalalähteet. Kaikkien uhrien vammat olivat ampumahaavoja. Heti tapahtuman jälkeen ei ollut selvää, olivatko uhrit munkkeja vai muita mielenosoittajia.

Poliisi on pidättänyt 80 mielenosoittajaa. Mukana Shwedagon pagodan alueen mielenosoituksessa on opiskelijoita sekä buddhalaismunkkeja. Pagoda on piiritetty ja poliisi yrittää häätää protestoijat alueelta.

Mielenosoitukset ovat levinneet kaupungin keskustaan, jossa arviolta noin 5000 buddhalaismunkkia ja siviiliä marssii keskustan läpi. Monet munkit ovat varustautuneet kaasunaamareilla poliisin käyttämää kyynelkaasua vastaan.

EU uhkaa lisäpakotteilla

EU varoittaa Myanmarin sotilasjunttaa uusista pakotteista. Unionin lausunnon mukaan EU tiukentaa sotilasjuntan vastaisia pakotteita, jos se käyttää voimakeinoja demokratian puolesta mieletään osoittavia kansalaisiaan vastaan.

EU:n varoitus tuli sen jälkeen, kun Myanmarin sotilasjuntta julisti maan pääkaupunkiin Yangoniin sekä Mandalayn kaupunkiin yöksi ulkonaliikkumiskiellon. EU on jo aiemmin asettanut Burman johtajat matkustuskieltoon ja kieltänyt aseiden viennin maahan.

Myös Yhdysvallat on aikeissa tiukentaa pakotteita Myanmarin sotilasjunttaa kohtaan.

Presidentti George Bush sanoi YK:n yleiskokouksessa eilen, että Yhdysvallat kohdentaa uusia talouspakotteita junttaa ja sen kannattajia kohtaan sekä laajentaa viisumikieltoa. Bush sanoi olevansa raivoissaan Myanmarin juntan ihmisoikeusloukkauksista ja vetosi YK:n kaikkiin jäsenmaihin jotta nekin tiukentaisivat pakotteita.

Myanmarissa viime päivinä järjestetyt buddhalaismunkkien organisoimat suurmielenosoitukset ovat olleet laajimpia kahteen vuosikymmeneen. Eilen Yangonissa marssi liki 100 000 munkkia ja heidän kannattajaansa.

- Myanmarin mielenosoitukset:
-
- - 19. elokuuta: Sadat ihmiset marssivat entisten opiskelijaradikaalien johtamana Yangonin kaupungin (ent. Rangoon) keskustaan vastustaakseen polttoaineiden hinnankorotuksia.
- - 21.elokuuta: Maan tärkeimpiin demokratiajohtajiin kuuluva Min Ko Naing ja kuusi muuta aktivistia pidätetään mielenilmausten vuoksi. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan ainakin 150 ihmistä pidätetään seuraavina päivinä.
- - 28. elokuuta: Ensimmäinen munkkien mielenosoitusmarssi Sittwessä maan länsiosassa.
- - 5. syyskuuta: Puolisotilaalliset joukot ampuvat ilmaan ja pieksevät mielenosoitusmarsseille osallistuneita munkkeja Pakokkun kaupungissa Yangonin pohjoispuolella. Seuraavana päivänä pieksemisestä raivostuneet munkit pitävät kahtakymmentä hallituksen edustajaa kuusi tuntia panttivankeina.
- - 18. syyskuuta: Yangonissa ja muissa suurissa kaupungeissa munkkien mielenosoituksia, joihin osallistuu tuhansia ihmisiä.
- - 21. syyskuuta: Yangonissa 3000 munkin protestimarssi.
- - 22. syyskuuta: Sotilaat päästävät noin 2000 ihmistä rukoilemaan demokratiajohtaja Aung San Suu Kyin talon ulkopuolelle.
-

Myanmar juntan antama nimi

Vallankaappauksen tehnyt sotilasjuntta vaihtoi 1989 Burman englanninkielisen nimen Myanmariksi (virallisesti Myanmarin liitto). Vaihtoa perusteltiin sillä, että Burma-nimi syrji maan vähemmistökansoja, sillä kaikki asukkaat eivät ole etnisesti burmalaisia.

Sotilasjuntta vaihtoi samalla myös silloisen pääkaupungin nimen Rangoonista Yangoniksi. Oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi on vastustanut kansainvälisiä nimenmuutoksia, jottei sotilasjunttaa tunnustettaisi johtajaksi.

Burma-nimi ei ole siirtomaa-ajan perintöä. Väestön kielenkäytössä maan nimi on vuosisatoja ollut "bama pyi", Burman maa. Esimerkiksi kansallishymnissä lauletaan "bama pyi".

Virallinen, kirjoitettu nimi burman kielellä puolestaan on "pyidaungsu myanma naing-ngan", Myanmarin valtioliitto. Nämä nimitykset ovat olleet olemassa rinnakkain jo brittiläisen siirtomaavallan päättyessä 1948.

Kansainvälinen käytäntö on, että jokaisessa maassa käytetään omankielisiä nimiä muiden valtioiden nimistä. Näin esimerkiksi Suomen nimi on kansainvälisesti useimmiten Finland, Sverigen puolestaan Sweden - tai Suomessa Ruotsi. Kyseessä ovat vakiintuneet käytännöt.

Nimi Burma on käytössä maailmalla melko laajalti. Esimerkiksi Yhdysvaltain, Britannian, Irlannin ja Australian hallitukset käyttävät Burmaa, Euroopan unioni puolestaan diplomaattisesti termiä Burma/Myanmar. Burma-nimi on yleisesti käytössä myös esimerkiksi Saksassa, Virossa ja Ruotsissa.

YK-yhteyksissä maan virallinen nimi on Myanmar. Tämä on myös Suomen viranomaisten käyttämä nimi.

Tiedotusvälineissä käytäntö vaihtelee. Esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC käyttää Burmaa, kun taas CNN uutisoi Myanmarista.

(MTV3-STT-Reuters)

Lue myös:

    Uusimmat