MTV Uutisextrassa Maria Ohisalo: Yritystukia leikattava ensi vuonna lisää – koko 3,5 miljardin potti syyniin

Asiantuntijoiden mukaan tehokkaimmat toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kuten maankäyttösektoria koskevat päätökset ja turpeen verotukeen puuttuminen jäivät uupumaan hallituksen budjettineuvotteluissa.

Hallituksen tavoite on saada Suomi hiilineutraaliksi jo vuoteen 2035 mennessä.

– Tässä oli monia hyviä askeleita, mutta olen sanonut ihan suoraan sen, että tässä tarvitaan tosi paljon lisää toimia, Ohisalo toteaa.

Ohisalon mukaan turpeen verotusta tarkastellaan osana energiaveron kokonaisuudistusta ensi vuonna, ei ennen sitä.

Vihreät on kiirehtinyt jo pitkään turpeen verotuen poistamista.

– Tämä on hallitusohjelmakirjaus ja siitä lähdetään, Ohisalo sanoo.

Yritystukien karsiminen jatkuu

Ohisalon mukaan yritystukien karsiminen jatkuu ensi vuonna.

Ensi vuoden budjettiesitykseen on kirjattu yritystukien leikkauksen ensimmäinen vaihe, jossa leikkaus toteutetaan poistamalla asteittain parafiinisen dieselöljyn veronalennnus, 20 miljoonaa euroa.  

Suomessa on ympäristölle haitallisia tukia lähes kolmen miljardin edestä.

– Yritystukia tullaan leikkaamaan ensi vuonna myös lisää eli nyt me tarkastellaan koko se 3,5 miljardin iso potti, etsitään sieltä erityisen ympäristölle haitalliset tuet ja leikataan niistä, Ohisalo sanoo.

– Lisänä mietitään päästökauppakompensaation poistamista. Lisäksi energiaverouudistus on iso kokonaisuus, jonka osana myös turve tarkastellaan, Ohisalo jatkaa.

Edellinen hallitus ei onnistunut yrityksistä huolimatta karsimaan yritystuista.

Ohisalon mukaan moni on varmasti ymmärtänyt ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyyden, ja siksi yritystukia pitäisi pystyä karsimaan. 

– On hyvä tarkastella niitä tukia, jotka jossain ajassa on tukenut esimerkiksi teollisuutta, mutta voi olla, että aika on ajanut niistä ohi ja voisi olla hyödyllistä luopua niistä kansantalouden ja ilmaston kannalta, Ohisalo sanoo.

Koulutusmiljardi jäämässä vajaaksi

Vihreät lupasi ennen vaaleja, että koulutukseen on panostettava tällä vaalikaudella miljardi euroa.

Budjettiesityksessä hallitus lupaa rahaa kaikille koulutusasteelle ensi vuonna yhteensä 256 miljoonaa euroa. Kaikkiaan budjetin tuoma lisäpanostus koulutukseen ja osaamiseen on kaikkiaan 350 miljoonaa euroa.

Vielä on kuitenkin matkaa vihreiden vaatimaan koulutusmiljardiin. Ohisalo kiertää vastauksen kysymykseen, onko koulutuslupaus petetty? 

– Päinvastoin. Tämä hallitus kääntää Suomen koulutusleikkausten tieltä niin, että koulutukseen taas panostetaan, Ohisalo sanoo.

Onko koulutuspanostuksia tulossa vielä lisää? 

– Me ollaan tehty nyt ensimmäinen askel kaikilla niillä sektoreilla, mihin me ollaan lähdetty vihreinä esimerkiksi hallitusneuvotteluihin, että täytyy tehdä koulutuksen kunnianpalautus, täytyy torjua ilmastomuutosta ja köyhyyttä, näihin kaikkiin on tulossa nyt lisäpanostuksia. Tämä oli vasta ensimmäinen ja tulee varmasti lisää vielä myöhemminkin.

Onko koulutuspanostuksia tulossa lisää vielä tämän hallituskauden aikana?

– Mitään ei tietenkään voi luvata, mutta keskustelu on lähtenyt siitä, että se mistä hallitusohjelmaneuvottelussa sovittiin yhdessä muutama kuukausi sitten, niin moni niistä asioista pyritään toteuttamaan hallitusohjelman mukaisesti, Ohisalo sanoo.

Hallitusohjelman mukaan koulutuksen määrärahoja korotetaan yli 200 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi tutkimukseen ja koulutukseen tulee satoja miljoonia euroja vain kerran maksettavaa tukea.