Länsi-Uudenmaan ammatinharjoittamallikokeilu on saanut hartaasti odotetun verottajan päätöksen ja se on myönteinen. Malli siis käynnistyy lähitulevaisuudessa.
Kyse on omalääkärikokeilusta, joka on puhuttanut viime päivinä erityisen paljon hallituksen asiaan liittyvien pyrkimysten johdosta.
Länsi-Uudellamaalla kokeilu käynnistyy Kalajärven terveysasemalla.
Ensimmäinen omalääkäri aloittaa 2.12. eli joulukuun alussa ja tavoitteena on laajentaa kokeilua nopeasti.
Lue lisää: Hallitus haluaa omalääkärimallin kaikille hyvinvointialueille – hintalappu kysymysmerkki
Lähetä vinkki! Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi. |
Mikä on Länsi-Uudenmaan ammatinharjoittajamalli? Vastaukset saatu hyvinvointialueen johdosta.
- Länsi-Uudenmaan ja koko Suomen perusterveydenhuollon ensisijainen ongelma on heikko hoidon jatkuvuus ja pula yleislääketieteen erikoislääkäreistä. Ilman hyvää jatkuvuutta ei saavuteta perusterveydenhuollossa parhaita terveyshyötyjä. Lisäksi hyvä jatkuvuus helpottaa asukkaiden asiointia palveluissa ja työ on ammattilaiselle mielekästä.
- Malli on rakennettu kansainvälisten kokemusten ja tieteellisen näytön mukaisesti. Ammatinharjoittajamallissa hoidon jatkuvuus lääkärin ja potilaan välillä paranee merkittävästi. Malli on radikaalilla tavalla erilainen kuin mikään tiimimalleista ja virkajärjestelmän malleista hoidon jatkuvuuden näkökulmasta. Malli on selkeästi seuraava askel verrattuna virkapohjaisiin omalääkärimalleihin.
- Toimintamalli pohjautuu ammatinharjoittajiin virkasuhteen sijaan. Tämän tarkoitus on tarjota kokeneelle lääkärille laaja vapaus toteuttaa työtään. Malli on myös joustava, sillä työmäärää voidaan säädellä vastuuväestön koon perusteella. Ammatinharjoittamallin hallinnointi on kevyttä ja oikeanlaisella palkkiomallilla voidaan ohjata ammatinharjoittajien toimintaa haluttuun suuntaan. Näitä elementtejä voidaan toteuttaa myös virkapohjaisessa järjestelmässä, mutta ammattilaisen laaja vapaus toteutuu paremmin ammatinharjoittajamallissa. Tämän kaltaisten mallien on todettu muissa maissa sopivan erityisen hyvin perusterveydenhuoltoon.
- Ammatinharjoittamallin lääkärit ovat yleislääketieteen erikoislääkäreitä tai kokeneita yleislääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä. He voivat työskennellä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen terveysasemilla samaan tapaan kuin virkasuhteiset lääkärit. He käyttävät samaa potilastietojärjestelmää ja heillä on yhtäläiset oikeudet lähettää potilaitaan laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin sekä erikoissairaanhoitoon.
- Ammatinharjoittajamallin lääkärit eroavat muista lääkäreistä siinä, että heillä on aina nimetty väestö hoidettavana. Väestön määrittää hyvinvointialue. Lääkäri tuottaa tämän väestön vastaanottopalvelut. Työpäivien pääsisältö rakentuu erilaisista vastaanottoajoista, sekä kiireellisistä että kiireettömistä vastaanotoista.
- Lääkärin työparina on yksi omahoitaja. Omahoitajan työnantaja on hyvinvointialue. Omahoitaja ja lääkäri suunnittelevat työnsä yhdessä.
- Ammatinharjoittajan palkkiomallin ensisijainen tarkoitus on kannustaa lääkäriä erinomaiseen hoidon jatkuvuuteen ja hyvään hoidon saatavuuteen. Tällä tavalla on saatu hyviä tuloksia muissa maissa. Länsi-Uudellamaalla palkkiomallin pohjana on käytetty Iso-Britannian, Norjan ja Viron palkkiomalleja.
- Kapitaatiokorvaus (arvioitus osuus kokonaispalkkiosta 30 – 45 %)
- Kapitaatiokorvaus perustuu vastuuväestön kokoon ja terveyspalveluiden tarpeeseen. Tämän korvauksen ammatinharjoittajalääkäri saa kuukausittain korvauksena väestövastuun kantamisesta.
- Suoritteisiin perustuva korvaus (arvioitu osuus kokonaispalkkiosta 40 – 65 %)
- Suoritteisiin perustuvat korvaukset ovat käyntipalkkioita. Suoritteisiin perustuvan korvauksen on tarkoitus kannustaa lääkäriä tarjoamaan riittävästi vastaanottoaikoja väestölleen.
- Laatuun perustuva korvaus (arvioitu osuus kokonaispalkkiosta 0 – 25 %)
- Laatumittareihin perustuva korvaus, joka voidaan maksaa yhtenä tai useampana ajankohtana vuodessa. Alkuvaiheessa laatumittareina ovat hoidon jatkuvuus ja saatavuus. Korvaus kannustaa lääkäriä siihen, että vastuuväestön terveysasioinnit keskittyvät vain hänelle ja hoitoon pääsee sujuvasti. Mittaamme tätä ”Usual Provider of Care” -indeksillä. Saatavuudessa vähimmäistavoite on 7 vuorokautta ensikontaktista vastaanotolle. Painotamme mittareita siten, että jatkuvuudesta maksettava palkkio edustaa 75 %:a laatuun perustuvasta korvauksesta.
- Jatkuvuuslisä
- Kannustamme lääkäriä sitoutumaan väestön hoitoon pitkäaikaisesti jatkuvuuslisällä. Kapitaatiokorvaus nousee ensimmäisen neljän vuoden ajan.
- Kapitaatiokorvaus (arvioitus osuus kokonaispalkkiosta 30 – 45 %)
- Kustannushyötyjä arvioidessa otetaan huomioon toimintamallin suorat kustannukset, joita verrataan hoidon jatkuvuuden kautta saatuihin hyötyihin.
Uskomme, että hoidon jatkuvuuden merkittävä paraneminen vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta ja kustannuksia sekä esim. diagnostiikkakustannuksia.
Hyvinvointialueella on vuodelle 2025 hankerahoitusta, jolla voidaan hankkia noin kymmenen ammatinharjoittaja-omahoitajatyöparia.