Mökkimurtoja on ollut kuluvan vuoden alkupuolella merkittävästi enemmän verrattuna edellisvuosiin. Asia selviää MTV Uutisten haltuunsa saamista Poliisihallituksen tilastoista.
Mökkikausi on alkamassa Suomessa ja moni mökin omistaja joutuu ikäväkseen talven jäljiltä huomaamaan, että mökille on murtauduttu.
MTV Uutisten Poliisihallitukselta saamien tilastojen mukaan murtoja mökkeihin ja vapaa-ajan asuntoihin ilmoitettiin tammi-helmikuun aikana 107 kappaletta. Murtojen määrä nousi tammi-helmikuun osalta noin 85 prosenttiyksikköä vuodesta 2024 vuoteen 2025.
Kuluvan vuosikymmenen osalta vuonna 2020 mökkimurtojen määrä oli selvästi korkein. Seuraavina vuosina määrät laskivat huomattavasti. Vuonna 2025 nähdään kuitenkin merkittävä nousu ilmoitettujen murtojen määrässä.
Mökkimurtojen määrä, tammi-helmikuu, koko Suomi:
2020: 165 murtoa
2021: 86 murtoa
2022: 75 murtoa
2023: 58 murtoa
2024: 58 murtoa
2025
: 107 murtoa
Pahimmat alueet
MTV Uutiset sai Poliisihallitukselta myös erittelyn mökkimurtojen määristä poliisilaitoksittain, jotka ovat Helsinki, Itä-Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Länsi-Uusimaa, Häme, Sisä-Suomi, Pohjanmaa, Lounais-Suomi, Itä-Suomi, Oulu, Lappi ja Ahvenanmaa.
Merkittävin muutos ilmoitettujen mökkimurtojen määrässä tammi-helmikuun osalta viime vuodesta on tapahtunut Oulussa, jossa viime vuonna ei ilmoitettu yhtäkään mökkimurtoa tammi-helmikuussa. Tänä vuonna niitä on ilmoitettu 13.
Pohjanmaalla murtoja ilmoitettiin viime vuonna 4 ja tänä vuonna 18.
Itä-Suomessa murtoja ilmoitettiin viime vuonna 12 ja tänä vuonna 23.
Lounais-Suomessa murtoja ilmoitettiin viime vuonna 9 ja tänä vuonna 17.
Vielä tarkemmin, eli paikkakunnittain tarkasteltuna suurin prosentuaalinen kasvu tapahtui Haapavedellä, jossa murtoja ilmoitettiin tammi-helmikuussa seitsemän, kun viime vuonna samalla ajanjaksolla niitä ei ilmoitettu yhtään.
Pietarsaaressa taas murtoja ilmoitettiin viime vuonna yksi kappale ja tänä vuonna seitsemän. Kouvolassa määrä nousi nollasta viiteen.
Merkittäviä prosentuaalisia nousuja tapahtui myös Raaseporissa, Riihimäellä, Luodossa, Mynämäellä, Kuopiossa, Mäntyharjulla ja Liperissä.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen kertoo MTV Uutisille, että kasvun taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä. Yksi merkittävä tekijä on murtojen sarjamainen luonne.
– Näkisin, että ne tilastopoikkeamat liittyvät usein siihen, että joku porukka sattuu jollekin alueelle ja onnistuu tekemään useampia keikkoja siellä. Se tuppaa olemaan niin, kuten muissakin rikoksissa, että ruokahalu kasvaa syödessä, mutta jossakin vaiheessa jäädään kiinni.
Heikkinen kertoo, että erityisesti aiempina vuosina murtautujat etsivät erityisesti aseita, alkoholia ja vanhoja, jopa antiikkisia tavaroita, kuten huonekaluja tai astiastoja.
– Joskus on ollut perämoottoribuumia, joka on voinut liittyä rajat ylittävään rikollisuuteen. Baltian maista tultiin tekemään keikkaa.
Heikkinen kertoo, että Baltian maista Suomeen tulevien rikollisjoukkojen kulta-aika on kuitenkin historiaa muun muassa siksi, että poliisi sai kitkettyä sitä tehokkaalla rajatiedustelulla ja ryhmien liikkeiden seuraamisella.
– Kun niitä ryhmiä jäi kiinni, niin niistä jopa tiedotettiin heidän lähtömaissaan, että heidän kansalaisiaan on jäänyt kiinni ja he ovat joutuneet tuomiolle, niin ehkä siitä syntyi sellainen yleisestävä vaikutus. Sellaisen toiminnan kulta-aika oli ja meni.
Heikkinen kertoo myös mökkivaeltajista, yksittäisistä henkilöistä, jotka kiertävät tietyillä alueella mökistä mökkiin, murtautuvat niihin ja etsivät sisältä syötävää ja juotavaa, saattavat hetken asustellakin. Tapauksiin voi liittyä myös ilkivaltaa tai muuta omaisuuden tuhoamista.
– Jos rikotaan paikkoja, ikkunoita ja ovia tai jätetään niitä auki, niin tietysti ne omaisuusvahingot voivat olla mittaviakin.
