MTV:n kysely: Lähes jokainen hyvinvointialue lykkäisi ikääntyneiden hoivamitoituksen nostoa – osa jopa viidellä vuodella

Henkilöstömitoituksen on tarkoitus astua kokonaisuudessaan voimaan ensi keväänä. Kävimme Espoossa, jossa kyselyn tulos ei yllätä. 

– Olemme hyvin samanmielisiä tässä. Tällä hetkellä työvoiman saatavuus on heikkoa ja näin ollen ei pystytä vastaamaan mitoituksen nostoon. Ja tämä tilannehan ei tule muuttumaan yhden vuoden aikana. Väestö ikääntyy ja työvoiman saatavuus ei pysty vastaamaan palvelutarpeen kasvuun, tiivistää Länsi-Uudenmaan hyvinvointiaalueen johtaja Sanna Svahn.

Lue myös: THL: Näissä 200 hoivakotiyksikössä rikotaan lakia, ei tarpeeksi hoitajia – katso alueesi tilanne

THL: Vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon tarvittaisiin kevääseen mennessä 3 400 hoitajaa – mitoituksen nostamiseen vähintään vuosi lisäaikaa

"Meidän täytyisi palkata 250 hoitajaa lisää, tai sitten sulkea noin 270 paikkaa lisää"

Länsi-Uudellamaalla on nyt noin 150 hoivapaikkaa tyhjillään. Henkilöstöä ei ole saatavilla sitä määrää, mitä mitoitus vaatii. Nykyinen mitoitus on 0,6 työntekijää per hoivakodin asukas. Hallituksen tekemän laindäädännön mukaan mitoitus nousee ensi huhtikuun alusta 0,7:ään. 

– Se tarkoittaisi sitä, että meidän täytyisi palkata noin 250 hoitajaa lisää, tai sitten sulkea noin 270 paikkaa lisää. Mitoituksen nosto johtaisi siihen, että hoivapaikkoja olisi tarjolla entistäkin vähemmän meidän ikäihmisille, johtaja jatkaa.

– 0,7 mitoituksen saavuttaminen vaati huomattavan määrän ympärivuorokautisen toiminnan paikkojen sulkemista, toteaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Mervi Koski. 

"Mitoituksen mukaista henkilöstöä ei saatavilla"

Toisella puolella pääkaupunkiseutua toivotaan reipasta lykkäystä.

– Tarvitaan viisi vuotta lisäaikaa ja parempi analyysi hyödyistä, jotka mahdollisesti saavutetaan mitoituksella. On katsottava ja arvioitava koko vanhuspalvelukokonaisuus – kotihoito, kotihoiva, hoiva ja kuntoutus, arvioi Timo Aronkytö, joka johtaa Vantaa-Keravan hyvinvointialuetta. 

– Mitoituksen mukaista henkilöstöä ei kertakaikkiaan ole saatavilla eivätkä toimenpiteillä, joita toki paljon on meneillään, pystytä pääsemään huhtikuun alkuun mennessä, sanoo Keski-Pohjanmaan toimialajohtaja Ritva Jämsä.

Hoivakotien lisäksi ongelmat näkyvät jo nyt esimerkiksi kotihoidossa. Tässä esimerkki Länsi-Uudeltamaalta. 

– Kotihoidossa jatkohoitopaikkoja ei ole tarjolla niin paljon kuin tarvittaisiin ja näin sitten asukkaat, potilaat, eivät pääse sairaalan osastoilta siirtymään kotiin. Eli kyllä tämä henkilöstöpula koskee koko meidän järjestelmää. 

"Kaikkien hankilöstömitoituksien toimeenpanoa pitäisi viivästyttää"

Kyse on myös rahasta. Tässä esimerkki Keski-Suomesta:

– Laskennallisesti se lisätarve on reilu sata hoitajaa, todellisuudessa tarve on reilusti suurempi. Oman palvelutuotannon ja esitettyjen ostosopimusten hintojen korotusten myötä puhutaan hieman vajaasta 19 miljoonan euron lisäkustannuksesta hyvinvointialueelle, toteaa johtaja Jan Tollet.

Svahn listaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutasoon vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia:

•  Vanhuspalvelulaki (tehostetun palveluasumisen hoitajamitoitus 2020- 1.4.2023 portaittain voimaan, Toisen vaiheen muutokset --> kotihoidon henkilöstömitoitus)

•  Vammaispalvelulaki (laki voimaan 1.1.2023, siirtymäaika 2 vuotta, lisää henkilöstön tarvetta)

•  Oppilashuoltoa koskevat sitovat henkilöstömitoitukset (siirtymäaika 1.8.2023)

•  Lastensuojelun henkilöstömitoitukset tiukennus (voimassa 35 lasta 2023 loppuun, 2024 - 30 lasta)

– Mielestäni kaikkien hankilöstömitoituksien toimeenpanoa pitäisi viivästyttää, kunnes edellytykset toteuttaa ne ovat olemassa, toteaa Kainuun hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg. 

Hallitukselle lähtee tiukat terveiset Pohjois-Karjalasta.

– Siun sote on ollut jo vuosien ajan sote-integraation edelläkävijä kansallisesti. Palvelut on onnistuttu tuottamaan erittäin kustannustehokkaasti. Valitettavasti vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden toimintaa ohjaava rahoituslainsäädäntö ei lähivuosina riitä kattamaan kasvavasta palvelutarpeesta aiheutuvia kustannuksia, kertoo johtaja Kirsi Leivonen.

"Irtisanoutumiset saattavat lisääntyä"

Entä ne kaksi: Kymenlaakso ja Satakunta? Pitäisikö ikääntyneitä koskevaa henkilöstömitoituksen aikataulua viivästyttää?

–Tällä on tietysti talouden näkökulmasta omat intressinsä, mutta toisaalta tämä voi vaikuttaa henkilöstön toimintaan negatiivisesti: petetyksi tulemisen tunne. Irtisanoutumiset saattavat lisääntyä ja alalta poistuu yhä enemmän ammattilaisia, nyt meneillään oleva sisäinen kehittäminen ja henkilöstörakenteen uudistaminen viivästyvät, kehittämismyönteisyys ja jaksaminen heikentyy, arvioi Kymeenlaakson hyvinvointialueen johtaja Anu Salonen.

– Mitoitus on eduskunnassa säädetty ja perustuslakivaliokunta on antanut siitä lausuntonsa. Käytännössä sen viivästyttäminen aiheuttaa työn raskautta edelleen ikäihmisten hoivan palveluissa eikä ole siihen ratkaisu, toteaa Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila.