Esimerkiksi Jyväskylässä ainut tapa, jolla hoitajamitoitus on voitu turvata, on ollut vähentää hoivakotien asukaspaikkoja.
Hallituspuolueiden tärkeimpiin vaalilupauksiin kuulunut hoitajamitoituksen nosto vanhuspalveluissa ei ole toteutumassa. Laki toki on jo voimassa, mutta lain määräämä mitoitus 0,7 työntekijää asukasta kohden ei ensi keväänä ole toteutumassa. Lisäksi vanhuspalveluiden työvoimapula uhkaa jo kesällä kriisiytyä entisestään hoitajien lomasijaisten puutteen takia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan, että viime marraskuussa hoitajamitoituksen ollessa 0,55, yhteensä 92 yksikköä ei päässyt lakisääteiseen mitoitukseen. Hoitajamitoituksen noustessa jälleen ensi keväänä suurin osa yksiköistä joutuu tekemään rekrytointeja.
Jotta kaikki ympärivuorokautisen hoidon yksiköt saadaan nousemaan vaadittuun 0,7 hoitajan mitoitukseen, lisärekrytointeja tarvitaan THL:n mukaan lähes 80 prosentissa yksiköistä.
– Todella moni on rekrytoimassa tällä hetkellä. Todennäköisesti niiden yksiköiden määrä on kasvanut (marraskuusta), jotka eivät täytä nykyistä 0,6:n mitoitusta, johtava asiantuntija Sari Kehusmaa kertoo.
Palveluasumisen hoitopaikkoja vähennetään, hoitoyksiköitä jouduttu jopa sulkemaan
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki ilmoitti vastikään vähentävänsä väliaikaisesti tehostetun palveluasumisen yksiköiden paikkamäärää henkilöstövajeen vuoksi. Rekrytointiyrityksistä huolimatta henkilöstömäärää ei muuten saataisi kesän ajaksi vastaamaan lakisääteistä hoitajamitoitusta, sillä sijaisista on huutava pula.
Palvelupäällikkö Eeva-Liisa Tammi Jyväskylän kaupungilta kertoo, ettei vastaavaan ratkaisuun ole aiemmin jouduttu turvautumaan.
Hoitajapula koskee myös yksityisiä toimijoita. Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustavan Hyvinvointiala Halin mukaan henkilöstön rekrytointien tilanne on erityisen hankala Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla.
– Tänä kesänä on varmasti vaikein tilanne, mitä historiassa on ollut. Sekä sairaanhoitajia että lähihoitajia on tällä hetkellä vaikea saada palkattua, kertoo hoivan ja osaamisen johtaja Arja Laitinen Halista.
Halin mukaan hoitajamitoituksesta on jo nyt haittaa, koska hyvin toimivia hoivakoteja on jouduttu sulkemaan, sillä koulutusvaatimukset täyttäviä hoitajia ei ole.
"Lisätarve vuodessa on niin iso, että se kriisiyttää henkilöstön saatavuuden"
THL:n mukaan hoiva-alan rekrytointiongelmaa on kiristänyt ripeä tahti, jolla henkilöstömitoitusta nostetaan.
– Tilanne, jossa suuret ikäluokat vanhenevat, on vaikea henkilöstömitoituksen noston osalta, THL:n Kehusmaa arvioi.
THL kerää kaksi kertaa vuodessa tietoa vanhuspalvelulain toteutumisesta. Tuorein tieto on marraskuulta, jolloin vanhuspalveluiden yksiköt ilmoittivat tarvitsevansa 7 500 koulutettua työntekijää lisää kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon.
– Lisätarve vuodessa on niin iso, että se varmasti kriisiyttää henkilöstön saatavuuden ainakin lyhyellä tähtäimellä, Kehusmaa kertoo.
Kaikesta huolimatta Kehusmaa vakuuttaa, että hoitajamitoituksen nostosta on hyötyä vanhuspalveluille pitkällä aikavälillä.
Hyvinvointiala Halin mukaan hoitajamitoituksen tiukentamista ei pitäisi toteuttaa ennen kuin siihen on tarvittavat resurssit.
– Kun näemme, kuinka hankalaa on täyttää 0,6:n mitoitus sekä yksityisellä että julkisella, olisiko aiheellista viivästyttää 0,7:n mitoituksen voimaantuloa, Laitinen ehdottaa.