MTV:n analyysi presidentin puheesta: Niinistö ei halunnut jättää tulkinnanvaraa – halusi selkeästi näyttäytyä koko kansan presidenttinä

Presidentti oli erityisen selkäsanainen eikä jättänyt juurikaan mitään tulkinnan varaiseksi tämän vuoden uudenvuodenpuheessaan, arvioi MTV Uutisten politiikan toimittaja Antonia Berg. 

Aikaisemmin presidentti on tuntunut kokevan, että hänen sanomisiaan on tulkittu väärin, ja tätä Sauli Niinistö ei selvästi halunnut toistuvan.

Presidentti otti diplomaattisen sillan rakentajan roolin ja halusi lisätä ihmisten välistä ymmärrystä. Niinistö muistutti, että elämme murroskautta, jossa ihmiset erkaantuvat toisistaan ja etsivät uusia tapoja vaikuttaa, muun muassa uusien poliittisten liikkeiden kautta.

Edustuksellisen demokratian rinnalle ja sitä korvaamaan, on alettu kaivata enemmän suoraa demokratiaa presidentti Sauli Niinistön mukaan.

– Uuteen tartutaan nyt hanakasti, mutta siitä saatetaan nopeasti myös luopua. Vaarana on, että menetämme jotain edustukselliselle demokratialle olennaista, nimittäin kyvyn sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Ja samalla kyvyn kuunnella ja yrittää ymmärtää muiden mielipiteitä, vaikkei niitä hyväksyisikään, Niinistö sanoi.

Lue myös: Presidentti Niinistö: Eurooppa on ajautunut repiviin riitoihin omista arvoistaan

Presidentti Niinistö painotti, että vapaassa demokratiassa myös asioiden kyseenalaistaminen kuuluu asiaan, ja pitää uskaltaa keskustella myös vaikeista asioista. Samalla hän kuitenkin varoitti ääriliikkeiden esiin nousemisesta.

– Mutta muutoksen keskellä näkyy huolestuttavia merkkejä myös vaarallisista ääriliikkeistä. Keltaisten liivien suojaan piiloutuneet anarkistit ja avoimesti natsitunnuksin marssivat vievät ajatukset viime vuosisadan julmuuksiin ja raakuuksiin. Demokratiassa ei niille ole sijaa, Niinistö muistutti.

Muuttoliike yksi syy kahtiajakoon

Sauli Niinistö halusi selkeästi näyttäytyä koko kansan presidenttinä ja myös nostaa esille ne aiheet, jotka saa aikaiseksi eniten näkemyseroa ja kahtiajakoa yhteiskunnassamme.

Presidentti tuntui haluvan, että jokaisen suomalaisen voisi tuntea presidentin puhuvan juuri hänelle tärkeistä asioista. Niinistö muistutti, että myös muutostahto kuuluu vapaaseen demokratiaan, ja että muutoksen tahdosta kaikki nykyisetkin puolueet ovat syntyneet.

Niinistö puolusti kuitenkin selkeästi eurooppalaisia perusarvoja, sekä kansainvälistä sopimuskulttuuria. Hän muistutti että yhteiskuntamme kahtiajako on johtanut siihen, että eurooppalaisia arvoja täytyy suojella jopa kotikentillä, eikä vain muualla maailmassa.

Niinistön mukaan yksi syy tähän on muuttoliike, joka on jakanut mielipiteitä niin maiden välillä kuin sisälläkin. Niinistö muistutti, että muuttoliike ei ole häviämässä mihinkään, päinvastoin, ja siksi sitä pitäisi pyrkiä hallitsemaan paremmin.

– Täällä oleville on annettava mahdollisuus osallisuuteen. Vastaavasti on oikeus edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme. Ja vastuun kantamista, myös omiaan ohjaamalla. Lakiemme ja arvojemme vastainen käytös lisää riskiä kokonaisten ihmisryhmien leimaamiselle ja luo syvää epäluuloa, jopa vihaa, sanoi Niinistö.

Presidentti muistutti myös, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa yhteiskunnan ylläpitämiseksi. Tässä yhteydessä hänen näkemyksensä ei jättänyt paljon tulkinnan varaa, jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä siitä mitä hän tarkoittaa.

Suomen ja koko Euroopan täytyy auttaa heitä jotka apua tarvitsevat mutta vastaavasti yhteiskuntamme pitää pystyä vaatimaan maahanmuuttajien seuraavan meidän lakeja ja tapoja.

Lue myös: Tässä presidentin viesti kansalle – lue Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe sanasta sanaan

Rakennamme maailmaa lapsillemme

Niinistö katsoi puheen lopussa tulevaisuuteen ja muistutti että rakennamme maailmaa lapsillemme. Presidentti Niinistön ja rouva Jenni Haukion Aaro-poika syntyi vuoden 2018 alussa, ja kuten aina kun syntyy uusi lapsi, vanhempien ajatukset pyörivät lapsen tulevaisuuden ja maailman kehityksen ympärillä erityisen vahvasti.

– Kasvatamme heitä sanoillamme ja esimerkillämme. Ja teoillamme muovaamme maailmaa, joka heille jää. Näköala, joka seuraavalle sukupolvelle aukeaa, saa ihmisen jäämään tai lähtemään, yrittämään tai luovuttamaan tai niin kuin on nähty – kapinoimaan, Niinistö painotti.

Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa tähän ja presidentti toisti jälleen, että sen torjuminen vaatii meiltä muutosta elämäntyyliimme.

Presidentin mukaan meillä ei ole enää varaa elää aineellisessa yltäkylläisyydessä.

– Hyvinvoinnin loppua sen ei tarvitse tarkoittaa. Tasavertaisten mahdollisuuksien loppua se ei saa tarkoittaa. Meidän on kyettävä uudestaan määrittelemään, mistä koostuu se hyvä, jota tavoittelemme. Ihminen on sopeutuva ja kekseliäs. Uusi hyvä voi siten olla entistä parempi, Niinistö totesi.

Lopuksi presidentti halusi kuitenkin luoda positiivisen kuvan tulevaisuudesta ja muistutti että maailma voi monin tavoin paremmin tällä hetkellä kuin koskaan aikaisemmin.