Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen kärkiteemaksi nousi tänä vuonna Suomen ja koko Euroopan kahtiajako. Niinistö oli huolissaan kehityksestä missä kyseenalaistaan demokraattisen Euroopan perusarvoja.
Presidentti oli erityisen selkäsanainen eikä jättänyt juurikaan mitään tulkinnan varaiseksi tämän vuoden uudenvuodenpuheessaan, arvioi MTV Uutisten politiikan toimittaja Antonia Berg.
Aikaisemmin presidentti on tuntunut kokevan, että hänen sanomisiaan on tulkittu väärin, ja tätä Sauli Niinistö ei selvästi halunnut toistuvan.
Presidentti otti diplomaattisen sillan rakentajan roolin ja halusi lisätä ihmisten välistä ymmärrystä. Niinistö muistutti, että elämme murroskautta, jossa ihmiset erkaantuvat toisistaan ja etsivät uusia tapoja vaikuttaa, muun muassa uusien poliittisten liikkeiden kautta.
Edustuksellisen demokratian rinnalle ja sitä korvaamaan, on alettu kaivata enemmän suoraa demokratiaa presidentti Sauli Niinistön mukaan.
– Uuteen tartutaan nyt hanakasti, mutta siitä saatetaan nopeasti myös luopua. Vaarana on, että menetämme jotain edustukselliselle demokratialle olennaista, nimittäin kyvyn sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Ja samalla kyvyn kuunnella ja yrittää ymmärtää muiden mielipiteitä, vaikkei niitä hyväksyisikään, Niinistö sanoi.
Lue myös: Presidentti Niinistö: Eurooppa on ajautunut repiviin riitoihin omista arvoistaan
Presidentti Niinistö painotti, että vapaassa demokratiassa myös asioiden kyseenalaistaminen kuuluu asiaan, ja pitää uskaltaa keskustella myös vaikeista asioista. Samalla hän kuitenkin varoitti ääriliikkeiden esiin nousemisesta.
– Mutta muutoksen keskellä näkyy huolestuttavia merkkejä myös vaarallisista ääriliikkeistä. Keltaisten liivien suojaan piiloutuneet anarkistit ja avoimesti natsitunnuksin marssivat vievät ajatukset viime vuosisadan julmuuksiin ja raakuuksiin. Demokratiassa ei niille ole sijaa, Niinistö muistutti.