"We need food. Food, we're hungry. PLS donate."
Pahville, paperille, vanerille, laudanpätkälle kirjoitettuja vetoomuksia. Selkein tikkukirjamin. Sinisellä liidulla kirjoitetut taistelivat luettavuudesta sadetta vastaan.
Lähestyttäessä Bogo Cityä Cebun saaren pohjoisosassa lapset reunustavat tietä yllä mainittuine kyltteineen. Lapsia on paljon.
Kylttejä on myös tagalogiksi, mutta suurin osa on englanniksi. Paitsi että se on maan toinen virallinen kieli, viesti menee paremmin perille Bogossa käyvien ulkomaalaisten kautta. Tuhojen ja avuntarve näkyvät ilman näitä pyyntöjäkin, mutta lasten itkuiset, surulliset kasvot ja likaiset vaatteet särkevät sydäntä. Vain pienimmät heistä, tuskin taaperoja isommat, leikkivät ja juoksentelevat, koska eivät vielä ymmärrä tapahtunutta.
Ohi ajavasta henkilöautosta heitetään keksien kokoista ruokaa. Älkää nyt pienimmät lapset rynnikö autojen alle!
Apua kuitenkin tarvitaan lisää nopeasti, ja jälleenrakennuksen aikaan.
Mediahuomio on kohdistunut Leytelle ja erityisesti Taclobaniin. Se on suuri kaupunki, missä tuhot ovat taifuunin nostamien vesimassojen takia massiiviset. Kuvat muistuttavat tsunamista 2004.
Bogo säästyi vesivyöryltä, mutta tuulilta sekään ei ollut suojassa.
Haiyanin jäljiltä tienvarsilla ja kaupungin keskustassa hökkeleitä ja hieman vahvemminkin rakennettuja taloja on hajalla, palasina, rikkinäisinä puunkappaleina. Kivitaloista on irronnut kattoja ja ikkunoita on lentänyt saranoiltaan. Jääkaappeja ja vessanistuimia makaa rikkinäisinä. Onnekkaiden kodit ovat säästyneet suuremmitta vahingoitta.