Moskovan huippukokous kuumaan aikaan

Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit neuvottelevat Moskovassa ensi viikolla useista kansainvälisistä ja alueellisista kysymyksistä. Huippukokous päätettiin pitää Venäjän talouskriisistä huolimatta, vaikka kriisin ratkeaminen ei edes lauantaina ollut täysin varmaa.

Clintonin ja Jeltsinin edellinen virallinen huippukokous pidettiin Helsingissä maaliskuussa 1997. Silloin Jeltsin oli juuri toipunut sydämen ohitusleikkausta seuranneesta keuhkokuumeesta ja Clinton puolestaan kulki kainalosauvoilla nyrjäytettyään jalkansa.

Myös tällä kertaa osapuolet ovat "vammautuneet", kokeneet kovia kolhuja sisäpolitiikassaan. Jeltsin yrittää säilyttää asemansa keskellä maan syvää talouskriisiä. Clintonin asemaa taas on heikentänyt seksiskandaali hänen jouduttuaan tunnustamaan "sopimattoman" suhteen Monica Lewinskyyn.

Monien tarkkailijoiden mukaan presidentit tarvitsevatkin huippukousta myös oman asemansa pönkittämiseen kotimaassaan. Neuvottelut käydään Kremlissä tiistaina ja keskiviikkona. Presidenteille järjestetään viralliset päivälliset tiistai-iltana, ja heidän odotetaan pitävän yhteisen lehdistötilaisuuden neuvottelujen päätteeksi keskiviikkona. Neuvotteluaiheita ovat Venäjän talouskriisi, aseidenriisunta, ydinkokeet, Nato, Bosnia ja Kosovo, Irak, Afganistan ja kansainvälinen terrorismi.

Clintonilta ei uusia rahalupauksia

Clintonin odotetaan tiukkaavan Jeltsiniltä lupausta, että Venäjän uusi hallitus jatkaa talousuudistuksia maan kriisistä huolimatta. Uutta apua Yhdysvallat ei Venäjälle lupaa, mutta Jeltsin saattaa silti ottaa esille kysymyksen kansainvälisestä lisärahoituksesta. Presidentit saattavat allekirjoittaa joitakin vähemmän tärkeitä taloussopimuksia.

Aseidenriisunnan kohdalla Clinton ilmeisesti taivuttelee Venäjän duumaa ratifioimaan Start 2 -sopimuksen, jonka nojalla maat sitoutuvat vähentämään ydinkärkensä 3 500 kappaleeseen. Yhdysvaltain senaatti on jo ratifioinut tämän vuonna 1993 allekirjoitetun sopimuksen, mutta opposition hallitsema duuma hangoittelee vastaan. Presidentit yrittävät myös edetä Start 3 -sopimuksessa, joka merkitsisi vielä syvempiä leikkauksia.

Naton laajenemisella ei tällä haavaa ole yhtä suurta merkitystä maiden suhteille kuin aiemmin, kun Venäjä vastusti henkeen ja vereen Baltian maiden liittämistä Natoon. Viro, Latvia ja Liettua eivät ole mukana Naton ensimmäisessä laajentumisvaiheessa.

Sekä Clinton että Jeltsin ovat huolissaan Intian ja Pakistanin tänä vuonna tekemistä ydinkokeista, ja tämä kysymys tulee esille neuvotteluissa.

Alueelliset kriisit

Alueellisten kriisien hoidossa suurvalloilla on erimielisyyksiä. Yhdysvallat kannattasi Naton käyttämistä Kosovon tilanteen rauhoittamiseksi. Venäjällä taas on perinteisesti hyvät suhteet Serbian ortodoksisiin slaaveihin, ja se vaati voimakeinojen käytölle YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä - minkä Moskova voi halutessaan estää veto-oikeutta käyttämällä.

Irakin suhteen Yhdysvallat vaatii taloudellisten pakotteiden jatkamista taivuttaakseen presidentti Saddam Husseinin sallimaan YK:n asetarkastajille vapaan kulun Irakin alueella. Venäjä taas vaatii talouspakotteiden kumoamista.

Sekä Yhdysvallat että Venäjä ovat tuominneet kansainvälisen terrorismin ja luvanneet taistella sitä vastaan. Tätä asiaa käsiteltäessä Venäjä ottaa melko varmasti esille Yhdysvaltain äskettäiset ohjusiskut Afganistaniin ja Sudaniin, jotka Washingtonin mukaan olivat kosto kahteen Afrikassa olevaan amerikkalaiseen suurlähetystöön tehdyistä pommi-iskuista.

Jeltsin on tuominnut Yhdysvaltain ohjusiskut jyrkästi. Toisaalta Venäjä on huolissaan Afganistanin Taleban-liikkeen menestyksestä ja pelkää sen levittävän ääri-islamilaisuutta Venäjän porteille, Keski-Aasian entisiin neuvostotasavaltoihin.

Clinton päätti sunnuntaina lomansa Martha's Vineyard -saarella valmistautuakseen Moskovan-matkaansa. Myös Jeltsin vietti viikonvaihteen maaseudulla loma-asunnossaan. Maanantaina hänen oli määrä tavata vt. pääministeri Viktor Tshernomyrdin.
(STT-Reuters-AFP)

Lue myös:

    Uusimmat