Mopoautot korvautumassa nopeammalla kulkupelillä

Nuorten suosimat mopoautot ovat vaihtuneet monin paikoin mönkijöihin. Suomessa liikennekäytössä olevia koppimönkijöitä oli kesäkuun loppuun mennessä noin 7 500 kappaletta. Sen sijaan mopoautoja oli viime vuoden lopussa enää vain noin 3 900, selviää liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastoista.

Traficomin johtavan asiantuntijan Marjo Immosen mukaan sääsuojattujen mönkijöiden eli koppimönkijöiden suosion kasvu on ollut aika tasaisesti nähtävistä kaikissa Suomen maakunnissa.

– Mönkijöillä pääsee ajamaan kovempaa, mikä voi olla sellainen asia, joka nuoria kiinnostaa, Immonen sanoo.

Mopoautojen määrä on puolittunut vuosien 2016–2023 välillä. Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli liikennekäytössä noin 8 000 mopoautoa, kun viime vuonna niitä oli vain noin 4 000.

Mönkijöiden ensirekisteröinnit ovat samalla moninkertaistuneet. Viime vuonna kaikkia mönkijöitä ensirekisteröitiin yhteensä noin 9 500, joista noin 1 300 oli nuorten suosimia koppimönkijöitä.

Väkilukuun suhteutettuna koppimönkijöitä on mopoautoihin verrattuna eniten Kainuussa, Lapissa ja Keski-Suomessa. Määrällisesti eniten koppimönkijöitä on Uudellamaalla.

Mopoauto näyttää yhä säilyttäneen kilpailukykynsä Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Koppimönkijöiden suosio on kuitenkin kasvanut näissäkin maakunnissa nopeasti.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti arvioi, että mönkijöiden monikäyttöisyys voi lisätä niiden kiinnostavuutta.

– Niillä saatetaan esimerkiksi tehdä jotain töitä, mitä mopoautolla ei pystyisi suorittamaan, kuten lumenluontia tai metsätöitä.

Muutos näkyy onnettomuustilastoissa

Traficomin Immosen mukaan mönkijäonnettomuudet ovat lisääntyneet ja mopoauto-onnettomuudet vähentyneet. Onnettomuustilastot ovat kuitenkin pysyneet melko tasaisina.

Mönkijät eivät ole oma ajoneuvoluokkansa, vaan niihin kuuluu esimerkiksi mopomönkijöitä, traktorimönkijöitä ja maantiemönkijöitä.

– Isommat 80 kilometrin tuntivauhdilla kulkevat maantiemönkijät vaativat B-luokan ajokorttia, mutta osaa traktorimönkijöistä voi ajaa T-luokan ajokortilla eli ns. traktorikortilla. Mopomönkijöita ja mopoautoja taas voi ajaa AM-luokan ajokortilla, Immonen listaa.

Liikenneturvan Ruutin mukaan nuoret suosivat eniten traktoriksi rekisteröitäviä mönkijöitä.

– Ne on alun perin tarkoitettu maastokäyttöä varten. Kaduilla käytettäessä niihin liittyy jonkin verran rajoitteita. Ne voivat olla kiikkeriä ja kaatua aika helposti, Ruutti sanoo.

Mopoauton enimmäisnopeus on 45 kilometriä tunnissa. Nuoren ajettavissa oleva traktorimönkijä voi sen sijaan olla huippunopeudeltaan 60 kilometriä tunnissa.

– Se nopeus altistaa sitten virheille, Ruutti arvioi.

Keskuskauppakamarin liikenne- ja elinkeinopolitiikan johtavan asiantuntijan Hanna Kalenojan mukaan mönkijät eivät ole kovin turvallisia.

–  Niissä ei ole esimerkiksi sellaisia kolariturvallisuutta koskevia vaatimuksia, joita autoille asetetaan, Kalenoja sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat