Suomen sodanjälkeisen taiteen merkittäviin vaikuttajiin kuulunut taidemaalari Unto Pusa esitellään laajassa näyttelyssä ensimmäistä kertaa neljännesvuosisataan. Hyvinkään taidemuseon näyttelyssä tuodaan esiin myös teoreetikko ja voimakas opettaja, jonka vaikutus näkyy yhä nykytaiteessamme.
Persoonallinen Unto Pusa (1913-1973) oli aikanaan maamme merkittävin monumentaalimaalausten tekijä. Hän oli myös sodanjälkeisen Suomen moderin taiteen edelläkävijä, joka toi ulkomailta runsaasti uusia vaikutteita, esimerkiksi abstraktin taiteen, vaikka itse säilytti taiteessaan aina esittäviä elementtejä.
-Pusa oli niitä, jotka toi abstraktin taiteen Suomeen, yksi heistä. Ja jos ajatellaan vaikka kubismia, niin hän lähti siitä, että taide ei ole enää mitään todellisuuden jäljentämistä, taiteen ei tarvitse luoda illuusiota todellisuudesta, vaan taide luo omaa maalauksellista maailmaansa, omaa todellisuuttaan. Ja kyllä näissä Pusan töissä tosiaan näkyy se, että hän oli hyvin taitava, ja miettinyt tarkkaan, miten muotoja, ääriviivoja ja väriä käytetään, Hyvinkään taidemuseon johtaja Raisa Laurila-Hakulinen kertoo.
Taiteen oltava arjessa mukana
Useampaakin arkkitehtisukupolvea kouluttanut Pusa saarnasi aina, että taide kuuluu kaikille ja rakennus ilman taidetta on tyhjä. -Pusa on edelleenkin erittäin ajankohtainen juuri siinä ajatuksessa, että taide tulisi osaksi ihmisten arkea, pois museoista ja gallerioista. Hänen mielestään taidetta piti olla kouluissa ja työpaikoilla ja kaupunkiympäristössä, sanoo Laurila-Hakulinen.
Samaa mieltä on Unto Pusa -tutkija, filosofian tohtori Kerttuli Wessman. -Taiteen merkitys ihmisen hyvinvoinnille oli Pusan lempiaiheita. Hänen mielestään värikäs ympäristö esimerkiksi tehtaissa yksinkertaisesti paransi tunnelmaa niin, että työtkin sujuivat paremmin.